sunnuntai 30. joulukuuta 2018

32/40

Ei tuosta juoksuhaasteesta nyt niin montaa kohtaa jäänytkään tekemättä mitä aluksi luulin. Alkusyksyyn suunniteltu Vaasan puolimaraton jäi kuitenkin vuoden viimeiselle viikolle, mutta tulipahan tehtyä sekin niin sanotusti parempi myöhään kun ei milloinkaan -tyylillä. Siis tarkalleen  ottaen tänään vuoden toisteksi viimeisenä päivänä, jona juostiin siis treenitehtaan (Tiilimäen Titaanin) luotsaama Day on the Road. Aamukahdeksalta lähdettiin Porin Stadionilta kohti Räpsöötä, jonne suurin osa porukasta vielä jatkoi sen jälkeen kun päätin oman matkani 22 kilometrin kohdalla. Aikaa kului 02:52:42 mikä oli oikein passeli, koska aika kylmiltäänhän sen menin vetämään.


Niin ja vaikka vuoteen mahtuu tosiaan aina 52 viikkoa, niin sairastelujen ja välillä pyhitettävien lepopäivien vuoksi on muutama noista haasteista jäänyt välistä. Joskos ensi vuonna onnistuisi paremmin tai sitten unohdan vastaavanlaiset jutut kokonaan ja keskityn enempi olennaiseen. Eli ei se määrä vaan se laatu. Kuunnellaan omaa kehoa ja muistetaan, että omana ihanana itsenään on paras olla. 

There are far, far better things ahead
than any we leave behind.
- C.S. Lewis

maanantai 10. joulukuuta 2018

Vetovoimainen talviuni

Voihan nyt hiljaiselo minä vaan sanon. Fiilis on aikalailla sama mitä varmaan Muumeillakin juuri ennen talviunille astumista. Pari viime kuukautta menneet meinaan täysin horroksessa eikä tämä mustaan märkäpukuun sonnustautunut joulukuun alkukaan ole auttanut asiaa. Aivan sama mitä sitä on yrittänyt tehdä piristyäkseen, niin harmaus vetäisee sisäänsä. Pitänee alkaa ottamaan järeät keinot käyttöön, mikäli kohta alkava lomakaan ei tee taikojaan!

Niin ja aiemminhan kerroin pyrkiväni takaisin ruotuun seitsemässä viikossa, mutta kuinkas kävikään? No, toteampa nyt vain ettei tuo kyseinen tavoite ole vielä lähimaillakaan. Tällä hetkellä on realistisempaa elää siinä toivossa, että tulevankin vuoden sairastelut olisivat olleet tässä samassa putkessa ja ettei sitä tarvitsisi enää uppoutua sohvan syövereihin. Harmittaa vaan kun on tuo juoksuhaastekin jäänyt ihan hunnigolle. Nämä ovat näitä kuuluisia selityksiä kun tuotakin ollut kerran koko vuosi aikaa suorittaa, mutta minkäs sille mahtaa. Tässä kuitenkin pari pikkuriikkistä juttua, jotka olisi kiva vielä saada tehtyä:

Kohta 4. Tee polkujuoksulenkki **
Kohta 6. Juoksen vähintään puolimaratonin matka eli 21,0975 kilometriä
Kohta 15. Juoksen vähintään tunnin ajan PPP-vauhtia **
Kohta 24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla
Kohta 37. Aseta itsellesi juoksutavoitse ja juokse tavoitteeseen
Kohta 38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan *


*Päivitetty 19.12.
**Päivitetty 27.12.

Eniten jännittää tuo puolikkaan juokseminen, koska se on perinteisesti ollut se jokavuotinen tavoite johon olen pyrkinyt. Ja johon kuluvaa aikaa olen aina halunnut parantaa. Mutta ajalla ei ole enää tässä vaiheessa mitään merkitystä, kunhan vaan noita kilometrejä tulisi riittävästi, niin se riittänee.  

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

7x7

Seitsemän viikkoa siinä aikalailla meni. Siis etten voinut treenata. Nyt takana ensimmäinen täysi viikko jonka aikana olen tuntenut olevani suht kunnossa ja johon on mahtunut neljät lajitreenit sekä yksi kevyehkö metsälenkki fillarilla. Eiköhän se tästä kunhan vain malttaa aloittaa peruskunnon palauttamisen (herättelemisen) rauhallisesti. Tavoitteena kuitenkin palata takaisin ruotuun seuraavan seitsemän viikon aikana. Mutta silti omaa kroppaa tarkasti kuunnellen.


Beware the hobby that eats.
- Benjamin Franklin

tiistai 25. syyskuuta 2018

Uppsala i mitt hjärta

Oh, how great it was to spend few days in Uppsala after all these years. Though it has been only there years since my last visit, I felt myself even more excited when I got off from the bus at the Centralstation.

It's the city where I spend my student exchange in 2014. And I can still remember the feelings which I had during the first days. One of them was kinda liberating emotion, one big relief with plenty of confusion on the side. But luckily I found myself a friend who's simply awesome and our friendship means a lot to me. 


In Uppsala we went to see the views from the castle, had a fika at Storken (which is the best coffee place in town) and cycled around without any bike lights (oops). Cycling is simply the best thing you can do over there 'cause everything runs so fluently (thanks to separated bike lanes). You don't need to do nothing else than just enjoy the ride.    


If there ever comes a day when we can't be together,
keep me in your heart. I'll stay there forever.
- Winnie the Pooh


At Sunday we took a train to Stockholm where we did the most obvious choice and walked to Gamla stan and from there we continued towards Södermalm. We had heard about this "rock". The highest natural point where you could see some really good views over the whole city. At first we wandered through Monteliusvägen and after that became this gorgeous place called Skinnarviksberget.  The place is also very popular among the locals and yeah the views from up there were pretty cool. Only if we had had some pizza and bottles of beers with us.


Each one of us can make a difference. Together we make change.
- Barbara Mikulski


I don't know when we gonna meet again, it can take either months or years. In the meanwhile we'll  keep in touch and we'll always continue our talks where we last remained. With this girl it's every time like that there had been only days since our last meeting or call. Talking about this and that. Gossiping. Talking seriously about our futures. Speaking out our true feelings. Laughing. 


Time is the longest distance between places.
- Tennese Williams

perjantai 31. elokuuta 2018

The other way around

On tämä kyllä aikamoista pakkopullaa kun ei voi treenata kuten tavallisesti. Tälläkin viikolla vain katsellut sivusta muiden tekemisiä ja yrittänyt siinä samalla ottaa oppeja talteen omaan nuppiin. Tarkan porkkanan tavoin pyrinyt myös neuvomaan muita, vaikka en nyt mikään ohjaaja olekkaan. Mutta eiköhän tässä ole jo sen verran tullut itse opittua, että uskaltaa tarpeen tullen korjata muiden juttuja.

A mistake repeated more than once is a decision.
- Paulo Coelho

Lähtökuoppiin palaamiseen kun menee takuulla muutamia viikkoja, niin ei auta kuin ottaa rauhallisesti. Ja se jos joku on uutta meikäläiselle, koska treenaaminen on aiemmin ollut lähes päivittäistä. Useimmiten vähintään kolme kertaa viikossa on puettu koutsin suosimaa sanaa käyttäen lapaset käteen ja alettu hääräämään. Tähän päälle vielä kaikki se muu liikunta eli juoksulenkit ja fillarointi. Plus satunnaiset lihaskuntoilut ellei viikon aikana ole tullut treenien ohella riittävästi ähkittyä. Niin, että ylikunnonko aiheuttamaa tämä kaikki sitten lopulta onkin? Pakko myöntää, että läheltä liippaa. Meinaan tällä treenimäärällä ja niihin sata lasissa täysin satsaamalla ei olisi ehkä kovin kaukaa haettua. Mutta minkäs sille mahtaa jos olet löytänyt itsellesi lajin, josta nautit aivan älyttömästi ja jota saat tehdä huikeassa porukassa.

Rakkaudesta lajiin, se on se juttu. Vielä on kuitenkin opittava kuuntelemaan paremmin omaa kehoaan ja keskittymään enemmän palautumiseen eli pyhittämään lepopäivä. Nyt vaan päivä kerrallaan back to basics ja aloitetaan kohottamaan jaksamista, että päästään irti tästä puolella teholla olemisesta.

If you quit once it becomes a habit. Never quit.
- Michael Jordan

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Kun pokka pettää

Mikä siinä on kun kaikki ei menekään niin kuin olet ajatellut. Tietyt asiat tapaavat rullata eteenpäin omalla painollaan varsin hyvin aina jonkin aikaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuu jotain odottamatonta. Pysähdyt ja mielessäsi alkaa pyöriä yhtä sun toista kimuranttia. Miksi juuri nyt kun olet saanut kiinni hyvästä treenirytmistä ja alkanut miettimään syksyn kisoja?

Tässä vaan muutama ajatus siitä miten minulle kävi ja kuinka paljon se pistää nyt jälkikäteen ärsyttämään. Oltiin nimittäin kesän ajan omalla pienellä porukallamme tehty lajitekniikan sijasta hieman muitakin juttuja, jotka toivat ihan tervetullutta vaihtelua tavallisiin treeneihin. Niin ja vaikka ne hetket kuntopallojen yms. parissa eivät välttämättä sillä hetkellä tuntuneet saati näyttäneet naamasta niin miellyttäviltä, niin kyllä ne olivat nannaa. "Ei kipuu, ei hyötyy" vai miten se nyt meni. Tai pikemminkin ei hyötyä ilman voimasanoja, hikeä tai tuskanomaisia huutoja.  

When I started counting my blessings, my whole life turned around.
- Willie Nelson

Lisäpuhtia loman jälkeisiin päiviin tuli aamutreeneistä ja jolloin tuli mentyä töihinkin suht pirteänä peipposena. Sitten koitti kuitenkin viikonloppu ja olo meni vauhdilla alas. Alkuviikosta oli pakko todeta, ettei tämä tule menemään ohi pelkillä kotikonsteilla. Vajaa viikkoa myöhemmin kotiuduin ilman tarkkaa tietoa siitä, mikä minuun oli iskenyt ja kovaa. Tutkimattomat ovat siis Herran tiet, jos nyt niin voisi sanoa. Elämä on yksi määrittelemätön mysteeri kaikkine kiemuroineen. Ja vaikka loma alkoikin huonoilla uutisilla, niin eiköhän tämä tästä. Kaikella on tapana järjestyä, kunhan muistaa olla vahva.  

Every man's life is a fairy tale written by God's fingers.
- Hans Christian Andersen

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Fiiliksiä fillaroinnista

Ai että miten paljon olinkaan odottanut heinäkuun loppua. Tarkoituksena oli lähteä toistamiseen veljen mukana Leville, mutta matkaan tuli muutama muuttuja ja päädyin viettämään huikean puolitoista viikkoisen kesälomani kotikonnuille. Kauemmankin olisi vapailla viihtynyt, mutta kun tuohon Pääsiäisreissuun kului jo kolme viikkoa ja loppuvuodesta haluaisi myös lomailla parina päivänä.

 
This is not a hobby. This is what I love to do.
- Kevin Walsh

Ensimmäiset lomapäivät hujahtivat tosiaan Pori Jazzeilla ja tuli siinä mökilläkin käytyä kertaalleen saunomassa. Varsinainen hauskanpito alkoi maanantaina kun lähdin pitkästä aikaa fillaroimaan! Toin pyörän joskus alkukesästä (vai oliko se vielä kevättä) Poriin, kun ei tuntunut aika eikä rahkeet riittävän Vaasan seudulla ajamiseen. Se on tätä kun on monta harrastusta (kb, mtb, juoksu), joita pitäisi kaikkia ehtiä tekemään ja vieläpä mielummin useammin kuin kerran viikossa. Potkunyrkkeily mennyt jo pitkään monen asian edelle enkä tosin edes kisojen lähestyessä suostu ajamaan kovin hankalassa maastossa. Ja tämä ihan vain sen takia etten vahingossakaan onnistuisi menemään nurin ja loukkaamaan itseäni. Enkä muuten edelleenkään tunne paikallisia reittejä/polkuja, joten tuonne metsään pitäisi aina saada lyhyellä varoitusajalla joku oppaaksi. Porissa on sentään se positiivinen puoli, että siellä pärjää hyvin yksin ja siellä voisi ajaa vaikka silmät sidottuina (paitsi pitkospuilla). Hukkaan meneminenkin on enemmänkin haaste kuin mahdollisuus. 
The world is big, and I want to have a good look at it before it gets dark.
- John Muir

Sitten mitä tulee lenkkeilyyn, niin sekin ollut harmittavan vähäistä viime syksyisen puolimaratonin jälkeen. Nytkin enää reilu kuukausi aikaa seuraavaan, joten kiire tulee jos haluaa taas parantaa omaa henkilökohtaista ennätystä. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että jaksaa juosta koko matkan eikä väsähdä kesken kaiken. Mutta koska ulkona on niin lämmin, tarvitsisi mennä joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla juoksemaan jos ei halua aiheuttaa itselleen lämpöhalvausta. Niin, että harjoittele nyt sitten näissä helteissä. Sama pätee meidän kesän peruskuntokauteen, jossa ollaan nyt viime aikoina oltu ulkona ja suosittu aamutreenejä sisätiloissa, sillä silloin siellä ei ole vielä niin tukahduttavan kuuma. Sateestakaan ei ole lenkkeilessä niin isoa haittaa meikäläiselle kuin lämmöstä. Sunnuntainakin pikemmin vain hymähtelin kun näin taivaalla kirkkaita välähdyksiä. Ompahan taas yksi juoksuhaasteen kohta suoritettu! Mutta vielä on tekemistä..

Kohta 3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa *
Kohta 4. Tee polkujuoksulenkki
Kohta 5. Osallistu juoksutapahtumaan
Kohta 6. Juoksen vähintään puolimaratonin matka eli 21,0975 kilometriä
Kohta 9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan
Kohta 12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppaan *
Kohta 15. Juoksen vähintään tunnin ajan PPP-vauhtia
Kohta 16. Juokse Cooperin testi
Kohta 20. Laske askeltiheytesi ja kokeile juosta nopeammalla frekvenssillä
Kohta 24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla
Kohta 27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin
Kohta 29. Tee eväsretki juosten. Pysähdy lenkillä syömään ja katselemaan maisemia
Kohta 30. Juokse radalla
Kohta 31. Juokse 400 metriä kovaa ja ota aikaa
Kohta 32. Juokse yöllä
Kohta 36. Tee nähtävyyskierros juosten *
Kohta 37. Aseta itsellesi juoksutavoitse ja juokse tavoitteeseen
Kohta 38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan
Kohta 39. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina


* Päivitetty 10.12.

Maastopyöräilessä tulee tietysti siinäkin aivan jäätävä hiki, koska päällä pitää olla vähintään pitkähihainen paita tai pitkälahkeiset housut. Tai mieluiten ehkä molemmat. Ai miksi vai? No kaikkien niiden mahdollisesti ihoa auki raapivien oksien yms. takia. Pari naarmua ja mustelmaa kuuluvat toki asiaan, mutta jos on lähdössä ajamaan kunnon ryteikköön, niin ajomukavuus paranee huomattavasti silloin kun on mahdollisimman vähän paljasta pintaa näkyvillä. Niin ja onhan tällöin myös paremmin suojassa kaikenmaailman ötököiltä. Nimimerkillä minut syödään aina elävältä. 

 The big question is whether you are going to be
able to say a hearty "yes" to your adventure.
- Joseph Campbell

lauantai 14. heinäkuuta 2018

It's all about timing

You know how it goes. Sometimes you have to slow down and take it easy for a while. Just 'cause time is money. It's also related to our lives in many ways and we all handle it differently. One of you can think about it daily, when the other may not even be aware of it.

It doesn't matter where we are or what we do, time is still all over us. For example if we're taking a nap after a long day at work, we need to make sure that we won't sleep too long 'cause otherwise we'll probably be sleepless at night. When training at the gym etc. you need to remember to keep enough pauses between reps and to have proper resting days. Learn how to rest 'cause it's a essential part of our daily basis. Especially for every athlete who has goals and is practicing determinedly for some certain occasion. So, therefore make your time count to avoid overtraining or exhaustion.

When the time is right, I, the Lord, will make it happen.
- Isaiah 60:22

And even during these rare days when the weather is much hotter than usual, you need to be careful. Make sure that you don't stay in the sun for too long, unless you're using sun lotion with high protection. Wear a hat and drink plenty of water, for your own good.


You can estimate the next step you're about to take or your plans for the future, but try not to overthink them. None of them won't work if you've schedules for everything or you're just being too harsh on yourself. Let the days go by and allow your life to move on by itself. Everything is gonna be alright. I'm sure for it.                 
Never make a decision when you are upset, sad, jealous or in love.
- Mario Teguh

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Trip to Cambodia part. 3

Our second island hopping destination was Koh Rong Samloem. After arriving to Saracen Bay by a speed ferry we started to look for a place to stay. It was much more quieter beach than Otres and we actually had to walk a while before we found some desk that looked like a proper reception.


If you're travelling outside of the actual high seasons there's no need to book every accommodation beforehand. There's always some free dorm bed or room at somewhere. At least if you aren't that picky about standard frames or luxury services. 

This longer voyage was a bit safer than the earlier boat ride to Koh Ta Kiev.

     
We managed to book us a double bed from a dorm which was kinda wide open. So, the space itself was again all open and also a little breezy (as it were air-conditioned) 'cause there wasn't any doors etc. When going to sleep we just pulled down the tarp (suom. pressu) to block the rain for coming straight to our drying clothes. And regardless of all the nightly voices and unknown crackles I slept strangely good during our entire trip. Thanks to the refreshing weather of Southeast Asian climate.  


Silence is one of the hardest arguments to refute.
- Josh Billings


At Samloem we could finally read some books and properly ease up our pace for few days. Before this we had only fled from horrible hucksters and looked up to some monumental sights of Angkor. Now our main task was to take it easy and enjoy some early morning swims and overall silece.


As usual our stay lasted for 3 days. So, we had already learned by now that 2 nights it's enough at one place. Within those days we had yet again just enough hours to explore the beach and to do what we liked. And what comes to food I think that we ate the most disappointing meal in Sacaren Bay. There might be several reasons for that but I bet that the biggest one is that all the dishes they served at restaurants, were modified to tourists. I mean that they had adjusted the flavors and reduced a lot of the spices.
For us foodlovers it was a real pity 'cause we had some high expectations for them. But in the end we flushed our deeply sorrow with few drinks and hoped for better luck in the future!       

My favorite spot was in that particular hammock.

And remember guys not to get sunburn over your body. It's not nice and your body is your temple.

From the island we took another speed ferry ride to the shore and headed to the bus station from where we continued towards our next destination, the city of Kampot.

God gave me a great body and it's my duty to take care of my physical temple.
- Jean Claude Van Damme

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Trip to Cambodia part. 2

From Siem Reap we took a night bus to the coast. Though the drive lasted overnight it wasn't that bad 'cause the bus was filled with sleeping berths. And just to make clear, there wasn't any seats. Only places where you could lie down and try to make yourself feel comfortable.

Accept the challenges so that you can feel the exhilaration of victory.
- George S. Patton

At this point you might be thinking about the space in the bus or how roomy these "sleeping seats" really are? Is it actually possible to sleep in those kind of busses? When booking the tickets, there were both single and double seats to choose from. We shared one double seat and could just straighten our legs. So, there were barely enough space for smallish people. And only for that reason it might be a bit too small (confined) for those who are taller than regular human beings.

And yes you can sleep in the busses if you're not that sensitive for noices or bumpy roads etc. I slept maybe only half a night, but the all in all the trip went well. It took 10 hours to get from the inland to Sihanoukville. Our first tasks was to find a ride and some nice little bungalow by the beach. As usual the bargaining took a while, but 'cause of our expertise we managed to get us a cheap ride to Otres Beach.

It didn't take that long to go swimming from our little "porch".

After arriving to Otres we started to find out the prizes of different accommodations. At the end we chose a place called Chez Paou from where we got a private bungalow with a fan and a mosquito net. Both of those were kinda standard equipments in most of the places.


There were one common bathroom which we shared with the other fellow travellers. It turned out to be a good thing 'cause we were both terrified by bugs and insects. During the entire trip I also noticed that it's much nicer to sleep in a room which isn't all white from top to bottom. The darker the walls are, the less you can actually see what's lurking you from the ceiling while you're sleeping.


We stayed at Otres for 3 days and in that time we got to learn that there were no place to hide from the hucksters (suom. kaupustelijat). So, to get rid of them we took a long boat to an island paradise named Koh Ta Kiev. There were no running water or electricity grid and that's why the power was on only at certain time in the evenings. This place were just what we needed. Far away from the fuss and expecially from those not-so-nice-vendors.


Life is a travelling to the edge of knowledge, then a leap taken.
- D.H. Lawrence


We booked single beds from the treehouse which was a dorm styled bungalow. And 'cause we didn't know what to expect we're kinda cautious. Will there be some nasty creatures with eight legs or more? Can we sleep in 360 degrees open space with no walls around us, in a treehouse over 3 meters above the ground? All went partly ocay and we managed through the night. But why only partly? Well, I had ants on my bed when we first checked the treehouse. Luckily we had earlier bought some mosquito repellent (actually two kinds of repellent) which worked just fine to those little bastards.

Then I must say that though the island itself was awesome and the night in the treehouse was memorable, the place (Kactus) where we stayed was a bit too (how would I put it) peaceable. If you know what I mean. But enough of that. While waiting for the sunset, we ate dinner and got some new ideas for our travelling plan. One new city to go to. Be aware of that this is what may happen to you too if you've the guts to start a conversation with other fellas plus you have glass of rum in your hand. But due to this we got to see another side of Cambodia. Another city with its own history.

They say that G&T helps against the mosquitos.


I can highly recommend this paradise for those who aren't afraid of the sea and all the waves. If you last through the boat ride you gonna have unforgettable time in this island. But better to plan your visit soon 'cause there are rumours about casinos and actual roads.

We all live under the same sky, but we don't all have the same horizon.
- Konrad Adenauer

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kolmen kopla

Nuo juhlapyhät ja -päivät ovat vaan niin vertaansa vailla, koska silloin koko porukka tuppaa kokoontua yhteen ja samaan paikkaan. Tällä kertaa vuorossa oli äitienpäivä, joka kruunasi hyvin meikäläisen pidennetyn viikonlopun jonka olin muuten pyhittänyt tyystin perheen keskeiselle laatuajalle.

Family is not an important thing. It's everything.
- Michael J. Fox

Ei sitä aikaisilta herätyksiltäkään tullut vältyttyä, sillä unet loppuivat heti "kukon laulun aikaan" eli heti kun tunsin karvakuonon tepastelevan päälläni ja kun tämä alkoi tökkimään kasvojani tassuillaan. No, mitäpä tuosta kun oltiin muutenkin menossa keskustaan kaupoille, koska täältä Vaasasta ei löydy kovin hääviä valikoimaa juuri mistään mikä olisi hakusessa. Pienen kaupungin ongelmat ne on Porissakin, mutta siitä huolimatta löydettiin kaikki mitä lähdettiinkin etsimään.

Life is getting up an hour early to to live an hour more.
- Unknown

Lauantain aamukahvit juotiin varhain Kallossa, mutta vasta sunnuntaina nautittiin enempi herkuista, joita olin itselleni säästellyt viime viikkoisen matsin takia. Meitä lähti ottelemaan kolme henkilöä, mutta vain kahden matsi toteutui. Tappiothan niistä tuli, mutta fiilikset olivat silti yllättävän hyvät koska teimme sen mitä osasimme. Nyt tiedetään missä on edelleen parantamisen varaa ja miten varautua tuleviin koitoksiin. Ja mikä parasta, nyt saa taas syödä mitä ja milloin huvittaa. 

Koko meidän sisaruskööri oli siis koolla sunnuntaina. Vastaavanlaiset kerrat ovat nykyään harvassa, varsinkin nyt kun minä olen meistä neljästä se ainoa kuka asuu toisella paikkakunnalla ja käy muutenkin harvoin Porissa. Aikaa kun on rajallisesti ja vaikka sitä olisikin niin ei sitä silti jaksa jokaisena viikonloppuna körrötellä edes takaisin. Tähän päälle vielä ainaiset aikatauluongelmat kun pitää miettiä kuka on milloinkin missä tai milloin näet sitä ja tätä. 
Nyt sai kuitenkin rauhassa nauttia toisten seurasta, jutella ja kuulla mieltä piristäviä ilouutisia. Kaupanpäällisenä saatiin vielä huippuhyvä sää, jonka innoittamina lähdettiin kolmen triona kävelemään kahteen toiseen kakkukahvipöytään eli isovanhempien luo. Aika nostalginen fiilishän siinä tuli koska en muista koska oltaisiin viimeksi tuolla kokoonpanolla oltu liikkeellä, ja vieläpä kävellen!

Be nice to your siblings, they're your best link to your past
and the most likely to stay with you in the future.
- Baz Lurhmann 

Ja nyt kun on mainittu luku kolme (tuo maaginen ja monimerkityksellinen numero) on hyvä siirtyä miettimään jotakin astetta syvällisempää. Tämän haasteen tarkoituksena on tuodaan esiin kolme hyvää asiaa elämän eri osa-alueilta. Eli seuraavaksi vuorossa asioita joista minä olen kiitollinen. 

Kolme hyvää asiaa päivissäni tulevat lähinnä harrastuksen tuoman tasapainon myötä. Potkunyrkkeilystä on tullut minulle tärkeä harrastus, jota treenaan intoa puhkuen viikosta toiseen. Aktiivisen liikkumisen vuoksi pysyn siis vireänä ja työpäiväni kuluvat useimmiten tuosta noin vaan eli nopeasti. Ja ihan vain sen tiedon ansiosta, että tiedän pääseväni treeneihin heti töiden jälkeen lähes joka päivä. 

Kolme hyvää asiaa minussa eli omat luonteenpiirteeni. Ekana on mainittava, että olen leijona. Enkä nyt tässä yhteydessä tarkoita horoskooppimerkkiäni. Olen pääasiassa rauhallinen, sivusta katsova sielu, joka ottaa ohjat käsiinsä mikäli tilanne niin vaatii. Tyynen ja hiljaisen ulkokuoren alta löytyy siis helposti ärähtävä kipittäjä, joka vaatii syttyäkseen vähän patistelua tai muutaman tönäisyn vastustajalta. 
Olen valmis tekemään myös vaikealtakin tuntuvia päätöksiä. Elämämme on tehty meitä varten eikä siis siksi, että eläisimme jonkun muun vuoksi tai takia. Jos sinulla on jokin unelma, niin uskalla toteuttaa se vaikka joutuisit luopumaan sillä hetkellä jostain muustakin. Minulla oli aikanaan haave, jonka toteutin, koin menetyksen mutta nyt olen tässä. Vahvempana ja paremmin itseni tuntevana. Olen siis rohkea.

Kolme hyvää asiaa elämässäni ovat läheiset, harrastuksen tuoma ilo sekä vakituiset tulot. Läheisillä tarkoitan oman perheeni (vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat) lisäksi tietenkin myös niitä muutamia ystäviä, joiden kanssa voimme jakaa elämämme ilot ja surut. Vuorokaudessa saisi vain olla enemmän tunteja ja viikossa enemmän päiviä, että kerkeisin heitä useammin näkemään.

Kolme hyvää asiaa blogissani ovat tärkeitä ainakin minulle itselleni. En kirjoittele tänne tarkoituksella mitään yöpöydän päiväkirjaa, mutta tykkään kuitenkin jakaa omia ajatuksiani, fiiliksiäni ja reissukuviani muiden ihmeteltäväksi. Kuvat kertovat aina enemmän kuin pelkät sanat, joten olen havitellut samaa ajatusta myös tekstiin laittamillani lainauksilla, jotka liittyvät aina jollakin tapaa kyseessä olevaan aiheeseen. Niiden takaa löytyy usein siis jokin sanoma.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna liittyvät muistoihin. En tule milloinkaan unohtamaan Kambodzan reissua, jossa matkaseuranani oli yksi uusimmista ystävistäni. Erityisen kiitollinen olen myös treenikavereista, sillä te olette tehneet salille tulosta ja treenaamisesta niin mieluisia, että teidän näkemistänne odotan aina ennen seuraavia treenejä. Yksi asia tallentunee mielensopukoihin vasta loppuvuodesta, mutta siitäkin tulen olemaan mielettömän iloinen.

Better three hours too soon than a minute too late.
- William Shakespeare

torstai 3. toukokuuta 2018

Trip to Cambodia part. 1

People asked the question why and we're like why not? So, despite everyones suspicions we decided to go to a place which had a fascinating but at the same time really outrageous history.

We planned a roughly plan for the upcoming 18 days and went through it once more before we took off one sunny Monday afternoon. At first we wanted to see the hidden temples of Angkor and to see them we headed to Siem Reap. To the city where the world largest religious monument where once built.


All glory comes from daring to begin.
- Eugene F. Ware 

To get to the temples we hired a Tuk Tuk driver for the day and bought ourselves entrance tickets or Angkor-Passes how they're actually called in the ticket office. And because we're staying in the city for 4 nights we had allowed us a plenty of time to see all the most famous spots in a good peaceful pace. We took the 3-day passes which costed $62 apiece. The last thing to do was to check that our knees and shoulders were covered (for respectable manners) before they stamped our tickets at the gate.

Views from our (private) pool. The hotel itself located in a little calmer area far enough from the Pub Streets fuss. 

The first days at temples were a bit cloudy and even after all efforts we couldn't see any amazing sunset or sunrise. But there was so much more to see than just those things. Such as the gigantic Angkor Wat, Ta Prohm the temple surrounded by jungle, the corridors in Preah Khan and many more. 

And all these things I'm going to tell up here are going to be only a short glimpses about our trip. You can ask me anything you want, but I'm not writing down every single details, timetables, names or prices. It would take days so I don't have time to do so.

The temples were well hidden in the jungle and because it wasn't yet a dry season, we got see water in some of the basins and moats.

Waiting for the sunrise at 5am with few other tourist at Angkor Wat.

The only thing missing at the moat of Angkor Thom was crocodiles.

All in all the temples were definitely worth seeing and the city of Siem Reap was nice. I had some of my favorite dishes in there and it was more likely to get food with glass noodles over there than any other places we visited. Like we afterwards learned, most of the restaurants where we tend to eat offered only "yellow" egg noodles which I can't eat, unfortunately. In those cases I just chose some rice dish and it was completely fine.

Ruins at Preah Khan.


And for those who yet don't know I've a head of Buddha on my sleeve. And even though I've had it for a few years now I had never thought that it would get me in to situations like this. More or less in abroad! To a situation where I'd have to hide it from the others just because it might be disrespectful for them. For their culture and religion. And yes I've to admit that it felt a little awkward, expecially when we saw some monks.. at least I tried to cover "it" for a second and wear some t-shirts or scarfs everytime possible. "This is me, take it or leave it. I'm here on a holiday, not to violate your belief".

Some familiar faces at Bayon.

So, luckily in Cambodia I only needed to cover my skin when visiting the temples just like any other woman in there. The only problem happened when we're in Thailand where it was almost (kinda) illegal to have Buddha tattoos (specially the heads). You could see the bans in here and there, but because we noticed the very first signs at the airport we had no choise than "smuggle" my dear piece of art through the passport controls and keep it hidden the while being in Bangkok. "This is me, take it or leave it. I'm here only for a few days with a friend of mine, I want no harm". 

People forget years and remember moments.
- Ann Beattie

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Pääsiäinen reissussa

Mikä maa, mikä valuutta? No vielä pari päivää menee kotimaassa ja tutuilla markan syrjäyttäneillä euroilla, mutta sitten laitetaan nuo molemmat hetkeksi vaihtoon. Pientä piristystä Suomalaisten arkeen tuonut kevätaurinko ei tosin vedä vertoja sille lämmölle, jota pääsen aivan tuota pikaa itse nauttimaan.

Edessä olisi kokonaisuudessaan 3 viikkoa kestävä loma ja joka tulee kyllä tarpeeseen, koska meikäläisen työkalenteri ollut melkoisen täynnä alkuvuodesta tähän päivään saakka. Vapaallakin ollut yhtä sun toista tekemistä, jota jatkuvat sairastelut ovat häirinneet aivan liikaa. Siis sairastelut ja solmut pliis jo sikseen, jookos? 

The greatest weapon again stress is our ability to choose one though over another.
- William James

Ja vaikka siis sanon, että tuleva lomareissu tulee sopivaan saumaan niin toisaalta se myös katkaisee hyvän treeniputken. Kroppa ollut meinaan omasta mielestä viimeiset pari viikkoa sellaisessa iskussa/vireessä, että nyt lähtee! Tiedä sitten sitä onko se näkyny kuinka ulospäin, mutta itsensähän sitä aina parhaiten tuntee eikö totta? Oli miten oli, mutta nyt täytyy vaan antaa itselleen hetken löysää ja chillata tovi. Olla kiitollinen juuri tästä hetkestä ja kaikesta mitä on tähän mennessä elämässään saavuttanut. Laitetaan isoin vaihde silmään takaisin vasta loman jälkeen ja kohdistetaan katse kohti tulevaa kun on ensin akut ladattu täyteen uutta virtaa.

It's exhausting to fight a war inside your head every single day.
- Mickie Ann

Toki sitä tulee ehkä jotain ylläpitävää treeniä tehtyä lomallakin, koska on pakko. Käytän sanaa "pakko" siksi, että meikäläiseltä palaa yleensä käpy aika nopeasti silloin jos en ole päässyt purkamaan energiaani tai vienyt (fyysistä) jaksamistani äärirajoille. En siis ole millään tavalla yliaktiivinen, mutta kun on vaan yksinkertaisesti tottunut aina liikkumaan, niin koko paketti se vain menee täysin levottomaksi päästä varpaisiin. Siis kirjaimellisesti ihan päänuppiin asti. Sitten sitä alkaa stressaamaan täysin turhaan siitä, ettei ole treenannut tai tehnyt ylipäätään mitään. Ja kyllä tästä jos jostakin minun tulisi oppia pois. Sillä eihän omien höyryjen päästäminen saati niiden sisällä pitämisen tulisi vaikuttaa muihin ympärilläoleviin ihmisiin? Ei hyvässä eikä pahassa.

Varnaisten lajitreenien poisjäämisen vuoksi voisinkin vaikka alkaa miettiä enemmän juuri tuota henkistä puolta. Nimittäin se mitä tapahtuu ja pyörii korvien välissä, vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja siihen, miten itseään saa psyykattua eri tilanteissa. Se on samalla asia, jota ei voi koskaan harjoittaa liikaa ja jossa ainakin minulla henkilökohtaisesti on parannettavaa.

There is no health without mental health.
- David Satcher

perjantai 9. helmikuuta 2018

Potkua päivään

Kuinka moni teistä tunnustaa olevansa aamuihminen? Minä koen olevani sellainen ainakin jossain määrin, sillä mielummin nousen ylös aikaisin kun nukun puoleen päivään asti, koska silloinhan on koko päivä jo mennyt! Tai näin minä tuppaan ajattelemaan. Minuun on myös iskostunut jostakin sellainen ajatus, että jos nukun "liian" myöhään niin se tarkoittaa sitä, että koko päivä on jo pilalla.

Tosin se riippuu aika paljon keleistä ja siitä mitä ohjelmaa päivässä on, mutta mikä olisikaan sen mukavempaa kuin laittaa päivä käyntiin esimerkiksi aamulenkillä? Ja kun se on ottanut itselleen tavaksi, niin se ei myöskään tunnu vaivalloiselta. Sanoo siis hän kuka on tehnyt niin jo useamman vuoden ajan vaihtelevalla menestyksellä. Ei tarvitse kuin nousta reippaasti ylös heti herätyksen soidessa, vetää lenkkikamat niskaan ja astua ulos vaikka silmät sojottaisivat siinä vaiheessa vielä hieman ristiin. Kyllä ne siinä ensimmäisten askelten aikana useimmiten avautuvat.

The mind is just like a muscle, the more you exercise it,
the stronger it gets and the more it can expand.
- Idowu Koyenikan

Ja ne jotka ovat olleet edes joskus ulkona kukonlaulun aikaan tietävät kuinka hienoa se on nähdä, että luonto itsessään on vasta heräilemässä. Silloin näkee yleensä myös sellaisia elukoita joita ei tavallisesti päiväsaikaan näkisi. Kaikkein upeinta on kuitenkin lenkkeillä aamuvarhaisella aamu-usvassa sellaisessa paikassa joka on liki vettä (esim. järvi, joki tai meri), koska silloin vasta sykähdyttävän näköistä onkin!

The purpose of training is to tighten up the slack,
toughen the body and polish the spirit.
- Morihei Ueshiba

Vaikka urheilu ja liikunta edistävät terveyttämme ja niistä saa paljon energiaa, ovat kaikenlaiset aamutreenit mielestäni ihan omaa luokkaansa. Ja tällä tarkoitan siis niiden tuomaa lisävirtaa, josta saa todellista puhtia päivän koitoksiin. Itse olen esimerkiksi tällä viikolla tehnyt yhteensä kolme aamutreeniä: maanantaina ja eilen salilla sekä tänään juoksulenkillä. Plus tähän päälle "tavalliset" iltapäivän treenit ja se tosiasia, että vielä on viikkoa jäljellä!

Aamuhuhkimisen sekä itse "aamuvirkkuilun" toteuttaminen on kuitenkin yksilöllistä, sillä kaikki meistä eivät ole välttämättä parhaimmillaan tai millään tavalla edes kovin skarppina heti aamusta. Toiset saattavat sen sijaan väsyä aamutuimaan treenaamisesta niin paljon, että loppupäivä on kaikkea muuta kuin pirteänä olemista. Mutta jokainen meistä löytäkööt sen itselleen parhaiten sopivimman tavan ylläpitää omaa jaksamistaan ja vireystasoaan.

Don't let your mind bully your body.
- June Tomaso Wood

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Kierron yölliset vaikutukset

Kirjoitin täsmälleen vuosi sitten odottamisesta ja ajankulusta. Oli kiire taikka ei niin minä jos kukaan olen niitä henkilöitä, jotka turhautuvat jonoissa ja alkavat tarkoituksella huokailla suureen ääneen niin, että muut ihmiset tämän varmasti huomaavat tai vähintään tuntevat lievän tuulenvireen niskassaan. Askel parempaan tulee kuitenkin siinä että tiedostan omaavani kyseisen piirteen, joten minun ei tarvitse kuin välttää sellaisia tilanteita, joissa se saattaisi tulla esille. En koe myöskään olevani kärsimätön, mutta sille ei vain mahda mitään jos sattuu olemaan huonolla päällä ja middle of a really bad day.

Sillä päällä ollaan oltu koko tämä viikko tähänkin asti ja ihan vain siitä syystä, että on taas se aika kuukaudesta. Tai siis tarkemmin sanottuna se aika Kuun kierrosta ja vaiheista, joten stop tykkänään ensimmäisille ajatuksillenne. Ne toiset ajat kuukaudesta ovat täysin oma erillinen asiansa, kiitos evoluution. 

Nyt kuitenkin takaisin tähän kiertoon. Jotakin kautta olen joskus aiemmin kuullut, että kun on täysikuu niin porukka ei saa nukuttua. Tai siis, että osa meistä Maan matosista ottaa jollakin tapaa nokkiinsa siitä jos Kuun kierto on yli 1. neljänneksen eli tulossa  täydeksi valkoiseksi ilmentymäksi taivahalle. Tätä kummaa tilannetta on tutkittu vuosien ajan ja tunnetaan ilmeisesti myös "Kuuhulluutena". Tästä käsitteestä voi toki sulkea pois radikaalisti mielenterveyteen liittyvän sekoamisen tai järkensä menettämisen (ainakin tässä asiayhteydessä). Lyhyen pohdinnan ja konsultoinnin jälkeen tulin itsekin siihen tulokseen, että minuakin riivaa ajoittain tuo kuuluisa hulluuden taso! Ja se on muuten kaikkea muuta kuin mukavaa. Tänään on nimittäin menossa 3. päivä, jota on edeltänyt siis kolme todella kehnosti nukuttua yötä. Vai tuoko Nukkumatti teille muillekin unihiekkaa vasta tunteja puolenyön jälkeen?  

There are nights when the wolves are silent and only the moon howls.
- George Carlin

Tähän päivään asti jaksoin sinnitellä, mutta kun tulin treeneistä kotiin niin nappasin heti vahvemman särkylääkkeen nassuun koska tätä meneillä olevaa päänsärkyä ei vaan jaksa. Edes rankat hikijumpatkaan eivät ole vaikuttaneet nukahtamisaikaani millään lailla. Eli mikäli maailmankirjani ovat jatkossakin yhtä sekaisin näihin aikoihin kierroista niin saas nähdä miten käy. Pitääkö alkaa turvautua napsimaan lisää melatoniinia vaikka se onkin kehossamme luontaisesti esiintyvä hormoni? Totta vai tarua -tietoa kaivatessa tuli vain huomattua, että se oli mainittu useaan otteeseen. Tiedä sitten olisiko oikeasti tehokas apu vai pelkkää huhupuhetta koko juttu. Itse kun tapaan normaalisti nukahtaa melko nopeasti ja nukkua sen jälkeen kuin tukki. Toki satunnaisesti saattaa mieltä vaivata yksi jos toinenkin asia, jonka takia ei uni meinaa tulla, mutta sekin on taas asia erikseen. Tällä hetkellä päällimmäisenä toiveissa vain se, että tämä kierto menisi jo ohitse ja pääsisin takaisin entiseen tuhisevaan unirytmiini.

Sattuuko jollakin teistä olemaan jakamisen arvoisia vinkkejä siihen, miten tämän piilevän ihmissusimaisen ominaisuuden kanssa olisi paras toimia? Kaikki poppaskonstit otetaan avosylin vastaan.  

We are all like the bright moon, we still have our darker side.
- Kahlil Gibran

perjantai 19. tammikuuta 2018

Juoksumotivaatiota etsimässä

Eipä ole tässä viime aikoina tullut paljon juoksutamineita kulutettua. Harrastuksia kun on jo sen verran ettei aika riitä mitenkään kaikkeen. Sen ehdoilla mennään miten jaksaa ja mitä milloinkin huvittaa tehdä. Välillä on todella vaikea vain saada mahdutettua viikkoon kunnollisia lepopäiviä, joita olisi kuulemma hyvä olla 1-2 kipaletta. Ja aina kun koittaa välipäivä, niin tekee silti mieli laittaa kroppansa likoon. 

Tälläisinä päivinä tulee usein pohdittua, että lähteäkkö maastopyöräilemään, juoksulenkille vai salille. Mikään salihirmu en ole ja koska ei se tunnu minun jutultani, niin aika harvoin sinne tulee mentyä. Ja silloin kun teen jonkinlaista lihaskuntoa, tapahtuu se lähinnä omaa kehon painoa hyödyntäen työpaikan salilla tai kotona jumpaten. Porukalla tehtävät fillarilenkit sen sijaan kestävät keskimäärin 2-3 tuntia, joten työpäivän jälkeen ei ihan niin pitkälle reissulle riitä paukkuja.

Run when you can, walk if you have to,
crawl if you must: just never give up.
- Dean Karnazes

Eli jos nyt vielä harvoina lepopäivinäkin on urheiltava, niin juokseminen vaikuttaisi varteenotettavalta vaihdoehdolta. Mutta miksi niin ei tule tehtyä? Siksi koska motivaatio on ties missä talven pimeyden vuoksi. Viimeksi tuli lenkkeiltyä säännöllisesti ennen alkusyksyn puolimaratonia, joten kai sitä pitäisi nytkin vain asettaa itselleen jokin juoksutavoite. Tai lähinnä päättää mihin juoksutapahtumaan menisi tänä vuonna yrittämään henkilökohtaisen ennätyksensä alittamista. Tapahtumia on monia niin kuin myös matkoja, joista saisi kasattua vaikka minkälaisen setin. Siis jos sellaisen vain haluaa ja löytyy riittävästi innostusta sekä aikaa.

En kuitenkaan lähde lyömään lukkoon yhtäkään asiaa montaa kuukautta ennen, vaan katson mitä tuleman pitää ja miten ne sopivat omiin suunnitelmiini. Puolimaraton toteutuu joskus kesällä, joten uutta motivaatiota harjoitteluun lähdetään hakemaan tämän vuoden juoksuhaasteesta, josta näin ensimmäisen maininnan mamman blogista ja sieltä puolestaan linkin Taivaanrannan juoksijaan. Tavoitteenani on löytää tämän avulla uutta virtaa ja innostusta oman juoksumotivaation ylläpitämiseen. Ja samalla haastan mukaan myös kaikki teidät, jotka tämän lukevat. Aikaisempaa kokemusta ei edellytetä sillä riittää, että osaat laittaa töppöstä toisen eteen. Tehtäviä on kaiken kaikkiaan 40 erilaista, mutta niitä kaikkia ei ole pakko tehdä jos ei niin halua. JA HUOM! Alla mainittuja ei tarvitse tehdä järjestyksessä!

  1. Juokse pakkassäällä
  2. Juokse lumessa
  3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa
  4. Tee polkujuoksulenkki
  5. Osallistu juoksutapahtumaan
  6. Juoksen vähintään puolimaratonin matka eli 21,0975 kilometriä
  7. Juokse mäkivetoja ***
  8. Juokse portaita ***
  9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan
  10. Lenkkeile kaverin kanssa tai osallistu yhteislenkille *
  11. Juokse paikkaan, jossa et ole ennen käynyt ***
  12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppaan
  13. Juokse vauhtileikittelylenkki *
  14. Juokse rankkasateessa ***
  15. Juoksen vähintään tunnin ajan PPP-vauhtia
  16. Juokse Cooperin testi
  17. Ota itsestäsi kuva kun juokset **
  18. Tervehdi vastaantulevaa toista juoksijaa **
  19. Poikkea entuudestaan tuntemattomalle polulle ja katso mihin se johtaa ***
  20. Laske askeltiheytesi ja kokeile juosta nopeammalla frekvenssillä
  21. Juokse rannalle **
  22. Juokse paljain jaloin **
  23. Juokse takaperin **
  24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla
  25. Lue ja kommentoi juoksublogia
  26. Juokse juoksumatolla tai sisähallissa
  27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin
  28. Yhdistä juoksuharjoitus johonkin toiseen liikuntaan. Esim. lenkiltä suoraan uimaan tai pyörälenkin päälle kevyt lenkki ***
  29. Tee eväsretki juosten. Pysähdy lenkillä syömään ja katselemaan maisemia
  30. Juokse radalla
  31. Juokse 400 metriä kovaa ja ota aikaa
  32. Juokse yöllä
  33. Lähde lenkille aamulla auringon noustessa ** 
  34. Juokse lenkki ilman, että mukanasi on yhtään elektroniikkaa (puhelinta, juoksukelloa, musiikkia) **
  35. Tee juoksutekniikkaharjoitus **
  36. Tee nähtävyyskierros juosten
  37. Aseta itsellesi juoksutavoitse ja juokse tavoitteeseen
  38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan
  39. Tee luontohavaintoja lenkillä. Kuuntele, katsele ja havannoi vuoden kiertoa luonnossa ***
  40. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina
* Päivitetty 20.2.
** Päivitetty 15.4.
*** Päivitetty 1.8.

Eilen nukkumaan mennessä päätin lähteä aamulla lenkille, mutta toisin kävi, taas. Olen varmaan koko talven mennyt tällä aatteella, että aloittaisin joitain aamuja muutaman kilometrin hölköttelyllä. Vaikka sitä olisi iltaisin kuinka virkeä ja päättäväinen tahansa, ei siinä kohtaa kun herätyskello ilmoittaa olemassaolostaan jaksakkaan vaivautua. Ehkä sitten kun ilmat kirkastuvat, niin voin yrittää palata takaisin aamuvirkun rooliin ja aamulenkkeihin. Mutta siihen asti noustaan ylös kun siltä tuntuu ja fillaroidaan lumihangessa töihin treenikassi selässä oli pakkasta tai ei.

If it doesn't challenge you, it won't change you.
- Fred DeVito