Kun pokka pettää

Mikä siinä on kun kaikki ei menekään niin kuin olet ajatellut. Tietyt asiat tapaavat rullata eteenpäin omalla painollaan varsin hyvin aina jonkin aikaa, kunnes yhtäkkiä tapahtuu jotain odottamatonta. Pysähdyt ja mielessäsi alkaa pyöriä yhtä sun toista kimuranttia. Miksi juuri nyt kun olet saanut kiinni hyvästä treenirytmistä ja alkanut miettimään syksyn kisoja?

Tässä vaan muutama ajatus siitä miten minulle kävi ja kuinka paljon se pistää nyt jälkikäteen ärsyttämään. Oltiin nimittäin kesän ajan omalla pienellä porukallamme tehty lajitekniikan sijasta hieman muitakin juttuja, jotka toivat ihan tervetullutta vaihtelua tavallisiin treeneihin. Niin ja vaikka ne hetket kuntopallojen yms. parissa eivät välttämättä sillä hetkellä tuntuneet saati näyttäneet naamasta niin miellyttäviltä, niin kyllä ne olivat nannaa. "Ei kipuu, ei hyötyy" vai miten se nyt meni. Tai pikemminkin ei hyötyä ilman voimasanoja, hikeä tai tuskanomaisia huutoja.  

When I started counting my blessings, my whole life turned around.

- Willie Nelson

Lisäpuhtia loman jälkeisiin päiviin tuli aamutreeneistä ja jolloin tuli mentyä töihinkin suht pirteänä peipposena. Sitten koitti kuitenkin viikonloppu ja olo meni vauhdilla alas. Alkuviikosta oli pakko todeta, ettei tämä tule menemään ohi pelkillä kotikonsteilla. Vajaa viikkoa myöhemmin kotiuduin ilman tarkkaa tietoa siitä, mikä minuun oli iskenyt ja kovaa. Tutkimattomat ovat siis Herran tiet, jos nyt niin voisi sanoa. Elämä on yksi määrittelemätön mysteeri kaikkine kiemuroineen. Ja vaikka loma alkoikin huonoilla uutisilla, niin eiköhän tämä tästä. Kaikella on tapana järjestyä, kunhan muistaa olla vahva.  

Every man's life is a fairy tale written by God's fingers.

- Hans Christian Andersen

Week 4

Kolme viikkoa koulua takana, mutta vain neljä varsinaista päivää koulua. Aika rento tapa aloittaa uus lukuvuosi vai mitä?

-

For this day forward I'm going to write also in English, so that as many people as possible can follow and read my blog. I also translated the previous post, so those who didn't understand it earlier, please go and check it again. 

My school started just three weeks ago, but I've had lectures only at four times. So, this is a quite easy way to start new a semester, don't you think?

We found a pretty good bikes for us!

Eipähän ole syytä stressiin, kun on vapaapäiviä enemmän kuin itse koulua. Viime viikolla olin tosin vähän kipeenä, mutta en silti missannut yhtään luentoa sen takia. Ja pienestä nuhasta huolimatta olen ollut melkein joka ilta jossain "opiskelijakunnan" järjestemässä tapahtumassa.

-

But at least there's no reasons to stress about anything when you have as much day offs than I do. It's also a good thing that you've one day off every now and then because last week I'd this flue, but thanks for the day offs, I didn't miss any lectures.
We've had also a lot of activities around the city and in our campus area. And every week there's so much things that you can do during the day or evening/night.

Småttningar

Yhtenä päivänä meidät uudet opiskelijat (ruotsalaiset sekä kansainväliset) jaettiin pieniin ryhmiin, joita jokaista johti "professori". Jokaisella ryhmällä oli oma proffansa ja minun oli Ranskasta, joten sinä iltana mottomme oli Viva La France! Ja sitten meidän silmämme sidottiin, käteemme annettiin patongit, kasvoille liimattiin viikset ja kaulaan laitettiin drinkkipullot huolehtimaan nesteytykestä. Seuraavaksi istuimmekin keskellä kaupunkia, silmät sidottuina, tutustuen toisiimme. Ulkopuolisten mielestä näytimme varmasti todella tyhmiltä, mutta heeeei Uppsala on opiskelijakaupunki, joten kaikki tämmönen on ihan normaalia arkipäivää täällä. 

Saatuamme siteet pois silmiltämme otimme askeleen kohti keskustaa, jossa me suoritimme erilaisia pieniä tehtäviä/leikkejä. Kaikki päättyi lopulta ranskalaistyyppiseen illalliseen, josta jatkoimme edelleen lopulliseen biletyspaikkaan eli kampusalueella sijaitsevan opiskelijakunnan tiloihin.

-

One day we had this so called Professor's invitation when they separated us (Swedish and international students) in small groups. Every group had their own "professor" and mine was from France, so we're like the group called Viva La France! Their covered our eyes, decorated our faces with mustaches and gave us a baguettes and drinks. At next we're sitting in the middle of the city center, talking to each others with covered eyes. Even though Uppsala is a big university city and there are a lot of students, I think that we looked quite stupid out there but that didn't matter. We had such a good time!  
After the activities and games we went back to our campus area, ate a delicious French dinner and go to a party. It was so much fun but at night when we're biking back home it was so cold.   

Kulturnatten

Täällä Uppsalassa järjestetään yhdellä torilla (Vaksala torg) joka lauantai markkinat/suurkirpputori, jossa me käytiin myös kääntymässä. Pikkulinnut olivat laulaneet, että siellä olisi tarjolla paljon hyvää tavaraa, mutta se edellyttäisi aikaista herätystä eli silmät ristissä pyöräilyä kaupungin toiselle puolelle. Ja tuo laulu hyvästä tavarasta oli totta, sillä sitä oli meinaan oli, laidasta laitaan, keittiövälineistä vaatteisiin.
Pyrin itse olemaan aina ostamatta mitään turhaa, joten mukaani ei tarttunut juuri mitään muuta kuin huivi ja paita, mutta saatavilla olisi ollut mm. aidot Converset 40 kruunulla eli pyöreästi vain 5 eurolla (siis käytetyt, mutta erittäin hyväkuntoiset). Mutta minä olen päätökseni tehnyt ja se myös pitää.
Toisin kuin herkkulakkoni, mikä on "hieman" rakoillut tänne muutettuani.. eihän sitä voi jokaisesta kanelbullasta kieltäytyä. Eläminen täällä on eräänlaista selviytymistä, joten sitä syödään mitä on tarjolla ja sillä mennään. Minulla on rutkasti aikaa nirsoilla ruoan suhteen sitten kun palaan Suomeen, mutta tämän puolen vuoden aikana tulen syömään mitä milloinkin.

-

Here's this one marketplace called Vaksala torget where people are selling their stuffs at every Saturday. So it's kind of a flea market where people can buy good secondhand stuff for cheap but there's also a lot of local food products such as pastries and vegetables.  
I have made a decision that I'll only buy some stuff that I really need. Or at least I'm trying to avoid buying anything unnecessary. But still every now and then I buy something just because it makes me happy. I'm also trying to eat healthy and avoid sweets but that has been quite hard for me after I moved in here :D There're just so many good cafeterias with cinnamon rolls and others delicious pastries that I can't resist. But maybe when I come back to Finland I'll return to my earlier diet. Until then I'll eat almost anything just to stay alive. 

Fika..

..and dinner.

One of my courses is held in Swedish. So, I understand almost everything what the teacher is saying.

Until the day we started to learn different types of soil.

Few buildings in our campus

Kävin tuossa yhtenä aamuna myös pitkästä aikaa lenkillä. Ensimmäiset tuntumat Uppsalan lenkkipolkuihin tuli otettua melko sumuisissa tunnelmissa läheisessä luonnon(suojelu)puistossa.
Alkukesän puolikkaan jälkeen tuo juoksumotivaatio on ollut vähän hukassa. Yhden pitkäaikaisen tavoitteen saavutettua ei ole vielä tullut tarvetta asettaa uutta tavoitetta, joten juokseminen on jäänyt hieman vähemmälle. Loppukesäkin meni valtaosin futiksen parissa ja lihaskuntoa treenaten salilla ja kahvakuulaa heilutellen.
Tuo juoksun tuoma fiilis oli ja on edelleen niin mahtava, että juoksin huomaamattani kaksi kertaa kauemmin kuin olin alun perin suunnitellut. Mutta minkäs sille mahtaa kun tekee sitä mistä pitää ja mistä tulee hyvälle tuulelle. Kannustankin tai itse asiassa haastan jokaisen tekemään jotain mistä oikeasti pitää ja mistä tulee onnelliseksi. Jokainen tehkööt sen haluamallaan tavalla. Suosittelen raittiiseen ulkoilmaan menoa, sillä näitä lämpimiä päiviä on vielä edessä (tosin harmittavan vähän) ja syksyn väriloistokin on kohta parhaimmillaan.

-

After my first half marathon in the beginning of summer my running motivation has been a bit lost. It's just that after accomplishing my goal I haven't set a new one for myself yet. At summer I just played football and trained my body in gym and with kettlebell.  
But in this week I went to jogging and it was so amazing! In the mornings it's quite foggy in here but so beautiful. And I hope that you'll also enjoy these last sunny days that we have still left. Just go outside and do something that makes you happy. Winter is coming so remember to enjoy the sun as much you can and also all the colors that autumn is bringing us in these upcoming weeks. 

Eräänä iltana kurkkasin postilaatikkoon ja siellä oli paketti! Ihka ensimmäinen posti minkä saan murusiltani kotosuomesta. Suurkiitos teille kaikille <3 Ikävä on kova.
Paketin sisältö oli mitä parhain, perisuomalaisia herkkuja ja sormikkaat, jotka otin käyttöön heti seuraavana päivänä. Täällä tulee pyöräiltyä usein myös iltaisin ja silloin tällöin myös öisin, joten sormet ovat olleet pudota jo pariin otteeseen. Ja tuo sisaruspotretti yksinkertaisesti kruunasi kaikki paketin takana piilevät ajatukset ja tunteet. Lyhyesti virsi kaunis; nyt on hyvä!

-

I also got my first package from Finland! It was so nice surprise from home. And after I had opened it I started to miss all my darlings even more. The package included the best Finnish sweets such as chocolate and liquorice and also some basic cloves that I started to use at the very next day. Then there was this one picture where I'm with all my siblings. And now the picture is at my wall next to some other photos that I have, just reminding me about some the things are waiting me at home. 

Count your age by friends, not years. 

- John Lennon

Med vänliga hälsningar,

Tavarataivas

Kuulin tossa jokusen aikaa sitten yhdeltä opiskelijakaverilta miehestä, joka laittoi kaikki tavaransa varastoon ja haki niitä sitten yksitellen (yks per päivä) takaisin, ja vielä kuvasi koko jutun! Mieleeni jäi tämä hieman oudohko, mutta hyvin mielenkiintoinen (ihmiskoe) tarina, jota pääsin sitten eilen katsomaan. Kyseessä on Petri Luukkaisen Tavarataivas -niminen dokumenttielokuva, jota näytetään vain muutamissa Suomen kaupungeissa. 

Mies siis oli laittanut kaikki omistamansa tavarat varastokoppiin, ja haki niitä sieltä sitten päivä kerrallaan (kyseisen ihmiskokeen kestona yksi vuosi). Ensimmäisenä päivänä oltiin tietenkin ilman yhtäkään vaatekappaletta, joten varastolle lähdettiin käymään yömyöhään, suojana pelkät roskiksesta kaivetut sanomalehdet. 

Tässä oli nyt ne "alkuasetelmat" jotenkuten, en meinaan rupea tarinoimaan koko juttua alusta loppuun, olisitte itse menneet katsomaan, niin tietäisitte paremmin! Eikä se teidän maailmaa kaada, jos olisitte tämän halunneet nähdä, ettekä ehtineet, koska se tulee suurella todennäköisyydellä yleiseen jakoon jossain vaiheessa vuotta...no panic!

Dokkarin loputtua, itse Hän oli tullut paikalle esittäytymään ja vastailemaan katsojien kysymyksiin. Oli hienoa nähdä livenä ihminen, joka oli tarinan takana, ja kuulla hänen ajatuksistaan ja nykyisestä elämäntilanteesta. 

Dokumenttia katsoessa aloin heti katumaan aiemmin ostamiani muutamaa vaatetta, koska Luukkainen puhui päivittämisestä, ihmiset ostavat tavaroita lähinnä siksi, että he päivittävät niitä. Tämä pätee täysin vaatteiden kohdalla, mitä päivitetään muun muassa siksi, koska halutaan pysyä viimeisimmän muodin mukana tai koska on yksinkertaisesti kyllästynyt niihin. 

Kyseinen ajattelutapa (jos sitä voi nyt siksi kutsua) sai minut ajattelemaan omaa kulutustani.. 

miksi minä ostan uusia tavaroita tai uusia vaatteita? 

Kirppikseltä löytyy jokin paita, jota olen katsellut kaupassa ja maksaa enää murto-osan ns. oikeasta hinnasta. 

Olen huomannut ostavani asioita, jos huomaan niiden olevan "hyvässä" alennuksessa. Ajattelen, että saisin sen nyt paljon halvemmalla kuin ennen (lähinnä vaatteet) tai tulevaisuudessa (käyttötavarat). 

Olenko riippuvainen halvoista hinnoista vai jokin hamsteri? 

Nyt tälläkin hetkellä ajattelen viimeisen viikon aikana tekemiäni kirpputori-/alelöytöjä.. olisinko pärjännyt ilman niitä. Vastaus on kyllä. Ovathan uudet vaatteet aina kivoja, mutta eivät välttämättömiä. On kiva saada aika ajoin uusi paita.. se saa olon tuntumaan siltä, että on jo ikuisuuden käyttänyt samoja vaatteita esimerkiksi koulussa. Mutta totuus omasta mielestäni on, että vaikka vaatteita olisikin "vaikka muille jakaa" -tyyliin, niin sitä vähemmän niitä tulee käytettyä. Vaatteita on niin paljon, ettei muista läheskään niitä kaikkia. 

Välillä vaatekaappia siivotessa tekee iloisia löydöksiä, kun kaapin pohjalta tai kauimmasta nurkasta löytyy kauan kadoksissa ollut vaatekappale. Samalla tulee ajatelleeksi sitä, että "ihan hyvin olen tätä ilmankin pärjännyt", mutta ei silti laita vaatetta pois, vaan laittaa sen näkyvämmälle paikalle ja käyttää sitä vuoden aikana korkeintaan kaksi kertaa. Onko tässä mitään järkeä.. no ei todellakaan!

Tavarataivas todellakin avarsi mieltäni! Aloin välittömästi ajattelemaan omia ostoksiani, joista tulin siihen tulokseen, että ostan liikaa tavaroita, lähinnä vaatteita. 

Opiskelijana käytössä on vähän rahaa ja joista suurin osa (lähes kaikki) menee elämiseen (vuokra, laskut, ruoka koulussa ja kotona). 

Kaikesta säästämisestä huolimatta, minulle käy usein niin, että silloin kun on rahaa, niin se menee kirpputoreilta löydettyihin vaatteisiin.  

Kaduttaaaaa

Harmittaaaa

Sitä rahaa voisi käyttää viisaamminkin. 

Kaiken tämän vuodatuksen ja pohtimisen jälkeen olen päättänyt muuttaa kulutustottumuksiani. Ostan vain OIKEASTI TARPEELLISIA juttuja. Ei enää turhia heräteostoksia tai vaatteita, jotka ovat "ihan kivoja" tai jonka kaltaisia minulla jo on. Kelpuutan vain tarpeelliset tavarat! Aloitan muutoksen siivoamalla vaattekaappini (2kpl) perin pohjin, poistaen kaikki vaatteet, joita ei ole tullut käytettyä viimeiseen vuoteen tai joista en enää tykkää (kohtuudella kuitenkin). 

Tähän siis pyrin.. saa nähdä tuleeko siitä mitään, yritys on ainakin kova.

Ihmiset elävät pelkän materian keskellä. Tavaroita ostetaan, koska ne ovat kivoja, mutta eivät välttämättä tarpeellisia. Kehotankin kaikkia ihmisiä miettimään ennen seuraavaa ostopäätöstä moneen kertaan: "tarvitsenko tätä". Välillä toki saa ostaa uusia juttuja, muttei jatkuvasti! Kun ostetaan, niin voitaisiin  ajatella ekologisuutta (upouusi vai käytetty) ja miten parannetaan maailmaa (vähemmän tavaroita tarkoittaa vähemmän jätettä)!

Eikö ole  merkillistä, että puhumme vähiten niistä asioista, joita eniten ajattelemme.

- Charles Lindberg