torstai 28. helmikuuta 2013

Tavarataivas


Kuulin tossa jokusen aikaa sitten yhdeltä opiskelijakaverilta miehestä, joka laittoi kaikki tavaransa varastoon ja haki niitä sitten yksitellen (yks per päivä) takaisin, ja vielä kuvasi koko jutun! Mieleeni jäi tämä hieman oudohko, mutta hyvin mielenkiintoinen (ihmiskoe) tarina, jota pääsin sitten eilen katsomaan. Kyseessä on Petri Luukkaisen Tavarataivas -niminen dokumenttielokuva, jota näytetään vain muutamissa Suomen kaupungeissa. 

Mies siis oli laittanut kaikki omistamansa tavarat varastokoppiin, ja haki niitä sieltä sitten päivä kerrallaan (kyseisen ihmiskokeen kestona yksi vuosi). Ensimmäisenä päivänä oltiin tietenkin ilman yhtäkään vaatekappaletta, joten varastolle lähdettiin käymään yömyöhään, suojana pelkät roskiksesta kaivetut sanomalehdet. 
Tässä oli nyt ne "alkuasetelmat" jotenkuten, en meinaan rupea tarinoimaan koko juttua alusta loppuun, olisitte itse menneet katsomaan, niin tietäisitte paremmin! Eikä se teidän maailmaa kaada, jos olisitte tämän halunneet nähdä, ettekä ehtineet, koska se tulee suurella todennäköisyydellä yleiseen jakoon jossain vaiheessa vuotta...no panic!

Dokkarin loputtua, itse Hän oli tullut paikalle esittäytymään ja vastailemaan katsojien kysymyksiin. Oli hienoa nähdä livenä ihminen, joka oli tarinan takana, ja kuulla hänen ajatuksistaan ja nykyisestä elämäntilanteesta. 

Dokumenttia katsoessa aloin heti katumaan aiemmin ostamiani muutamaa vaatetta, koska Luukkainen puhui päivittämisestä, ihmiset ostavat tavaroita lähinnä siksi, että he päivittävät niitä. Tämä pätee täysin vaatteiden kohdalla, mitä päivitetään muun muassa siksi, koska halutaan pysyä viimeisimmän muodin mukana tai koska on yksinkertaisesti kyllästynyt niihin. 

Kyseinen ajattelutapa (jos sitä voi nyt siksi kutsua) sai minut ajattelemaan omaa kulutustani.. 
miksi minä ostan uusia tavaroita tai uusia vaatteita? 
Kirppikseltä löytyy jokin paita, jota olen katsellut kaupassa ja maksaa enää murto-osan ns. oikeasta hinnasta. 
Olen huomannut ostavani asioita, jos huomaan niiden olevan "hyvässä" alennuksessa. Ajattelen, että saisin sen nyt paljon halvemmalla kuin ennen (lähinnä vaatteet) tai tulevaisuudessa (käyttötavarat). 
Olenko riippuvainen halvoista hinnoista vai jokin hamsteri? 
Nyt tälläkin hetkellä ajattelen viimeisen viikon aikana tekemiäni kirpputori-/alelöytöjä.. olisinko pärjännyt ilman niitä. Vastaus on kyllä. Ovathan uudet vaatteet aina kivoja, mutta eivät välttämättömiä. On kiva saada aika ajoin uusi paita.. se saa olon tuntumaan siltä, että on jo ikuisuuden käyttänyt samoja vaatteita esimerkiksi koulussa. Mutta totuus omasta mielestäni on, että vaikka vaatteita olisikin "vaikka muille jakaa" -tyyliin, niin sitä vähemmän niitä tulee käytettyä. Vaatteita on niin paljon, ettei muista läheskään niitä kaikkia. 
Välillä vaatekaappia siivotessa tekee iloisia löydöksiä, kun kaapin pohjalta tai kauimmasta nurkasta löytyy kauan kadoksissa ollut vaatekappale. Samalla tulee ajatelleeksi sitä, että "ihan hyvin olen tätä ilmankin pärjännyt", mutta ei silti laita vaatetta pois, vaan laittaa sen näkyvämmälle paikalle ja käyttää sitä vuoden aikana korkeintaan kaksi kertaa. Onko tässä mitään järkeä.. no ei todellakaan!

Tavarataivas todellakin avarsi mieltäni! Aloin välittömästi ajattelemaan omia ostoksiani, joista tulin siihen tulokseen, että ostan liikaa tavaroita, lähinnä vaatteita. 
Opiskelijana käytössä on vähän rahaa ja joista suurin osa (lähes kaikki) menee elämiseen (vuokra, laskut, ruoka koulussa ja kotona). 
Kaikesta säästämisestä huolimatta, minulle käy usein niin, että silloin kun on rahaa, niin se menee kirpputoreilta löydettyihin vaatteisiin.  
Kaduttaaaaa
Harmittaaaa
Sitä rahaa voisi käyttää viisaamminkin. 
Kaiken tämän vuodatuksen ja pohtimisen jälkeen olen päättänyt muuttaa kulutustottumuksiani. Ostan vain OIKEASTI TARPEELLISIA juttuja. Ei enää turhia heräteostoksia tai vaatteita, jotka ovat "ihan kivoja" tai jonka kaltaisia minulla jo on. Kelpuutan vain tarpeelliset tavarat! Aloitan muutoksen siivoamalla vaattekaappini (2kpl) perin pohjin, poistaen kaikki vaatteet, joita ei ole tullut käytettyä viimeiseen vuoteen tai joista en enää tykkää (kohtuudella kuitenkin). 
Tähän siis pyrin.. saa nähdä tuleeko siitä mitään, yritys on ainakin kova.

Ihmiset elävät pelkän materian keskellä. Tavaroita ostetaan, koska ne ovat kivoja, mutta eivät välttämättä tarpeellisia. Kehotankin kaikkia ihmisiä miettimään ennen seuraavaa ostopäätöstä moneen kertaan: "tarvitsenko tätä". Välillä toki saa ostaa uusia juttuja, muttei jatkuvasti! Kun ostetaan, niin voitaisiin  ajatella ekologisuutta (upouusi vai käytetty) ja miten parannetaan maailmaa (vähemmän tavaroita tarkoittaa vähemmän jätettä)!


Eikö ole  merkillistä, että puhumme vähiten niistä asioista, joita eniten ajattelemme.
- Charles Lindberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti