Fiiliksiä fillaroinnista

Ai että miten paljon olinkaan odottanut heinäkuun loppua. Tarkoituksena oli lähteä toistamiseen veljen mukana Leville, mutta matkaan tuli muutama muuttuja ja päädyin viettämään huikean puolitoista viikkoisen kesälomani kotikonnuille. Kauemmankin olisi vapailla viihtynyt, mutta kun tuohon Pääsiäisreissuun kului jo kolme viikkoa ja loppuvuodesta haluaisi myös lomailla parina päivänä.

 

This is not a hobby. This is what I love to do.

- Kevin Walsh

Ensimmäiset lomapäivät hujahtivat tosiaan Pori Jazzeilla ja tuli siinä mökilläkin käytyä kertaalleen saunomassa. Varsinainen hauskanpito alkoi maanantaina kun lähdin pitkästä aikaa fillaroimaan! Toin pyörän joskus alkukesästä (vai oliko se vielä kevättä) Poriin, kun ei tuntunut aika eikä rahkeet riittävän Vaasan seudulla ajamiseen. Se on tätä kun on monta harrastusta (kb, mtb, juoksu), joita pitäisi kaikkia ehtiä tekemään ja vieläpä mielummin useammin kuin kerran viikossa. Potkunyrkkeily mennyt jo pitkään monen asian edelle enkä tosin edes kisojen lähestyessä suostu ajamaan kovin hankalassa maastossa. Ja tämä ihan vain sen takia etten vahingossakaan onnistuisi menemään nurin ja loukkaamaan itseäni. Enkä muuten edelleenkään tunne paikallisia reittejä/polkuja, joten tuonne metsään pitäisi aina saada lyhyellä varoitusajalla joku oppaaksi. Porissa on sentään se positiivinen puoli, että siellä pärjää hyvin yksin ja siellä voisi ajaa vaikka silmät sidottuina (paitsi pitkospuilla). Hukkaan meneminenkin on enemmänkin haaste kuin mahdollisuus. 

The world is big, and I want to have a good look at it before it gets dark.

- John Muir

Sitten mitä tulee lenkkeilyyn, niin sekin ollut harmittavan vähäistä viime syksyisen puolimaratonin jälkeen. Nytkin enää reilu kuukausi aikaa seuraavaan, joten kiire tulee jos haluaa taas parantaa omaa henkilökohtaista ennätystä. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että jaksaa juosta koko matkan eikä väsähdä kesken kaiken. Mutta koska ulkona on niin lämmin, tarvitsisi mennä joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla juoksemaan jos ei halua aiheuttaa itselleen lämpöhalvausta. Niin, että harjoittele nyt sitten näissä helteissä. Sama pätee meidän kesän peruskuntokauteen, jossa ollaan nyt viime aikoina oltu ulkona ja suosittu aamutreenejä sisätiloissa, sillä silloin siellä ei ole vielä niin tukahduttavan kuuma. Sateestakaan ei ole lenkkeilessä niin isoa haittaa meikäläiselle kuin lämmöstä. Sunnuntainakin pikemmin vain hymähtelin kun näin taivaalla kirkkaita välähdyksiä. Ompahan taas yksi juoksuhaasteen kohta suoritettu! Mutta vielä on tekemistä..

Kohta 3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa *
Kohta 4. Tee polkujuoksulenkki
Kohta 5. Osallistu juoksutapahtumaan
Kohta 6. Juoksen vähintään puolimaratonin matka eli 21,0975 kilometriä
Kohta 9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan
Kohta 12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppaan *
Kohta 15. Juoksen vähintään tunnin ajan PPP-vauhtia
Kohta 16. Juokse Cooperin testi
Kohta 20. Laske askeltiheytesi ja kokeile juosta nopeammalla frekvenssillä
Kohta 24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla
Kohta 27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin
Kohta 29. Tee eväsretki juosten. Pysähdy lenkillä syömään ja katselemaan maisemia
Kohta 30. Juokse radalla
Kohta 31. Juokse 400 metriä kovaa ja ota aikaa
Kohta 32. Juokse yöllä
Kohta 36. Tee nähtävyyskierros juosten *
Kohta 37. Aseta itsellesi juoksutavoitse ja juokse tavoitteeseen
Kohta 38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan
Kohta 39. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina

* Päivitetty 10.12.

Maastopyöräilessä tulee tietysti siinäkin aivan jäätävä hiki, koska päällä pitää olla vähintään pitkähihainen paita tai pitkälahkeiset housut. Tai mieluiten ehkä molemmat. Ai miksi vai? No kaikkien niiden mahdollisesti ihoa auki raapivien oksien yms. takia. Pari naarmua ja mustelmaa kuuluvat toki asiaan, mutta jos on lähdössä ajamaan kunnon ryteikköön, niin ajomukavuus paranee huomattavasti silloin kun on mahdollisimman vähän paljasta pintaa näkyvillä. Niin ja onhan tällöin myös paremmin suojassa kaikenmaailman ötököiltä. Nimimerkillä minut syödään aina elävältä. 

 The big question is whether you are going to be

able to say a hearty "yes" to your adventure.

- Joseph Campbell

Potkua päivään

Kuinka moni teistä tunnustaa olevansa aamuihminen? Minä koen olevani sellainen ainakin jossain määrin, sillä mielummin nousen ylös aikaisin kun nukun puoleen päivään asti, koska silloinhan on koko päivä jo mennyt! Tai näin minä tuppaan ajattelemaan. Minuun on myös iskostunut jostakin sellainen ajatus, että jos nukun "liian" myöhään niin se tarkoittaa sitä, että koko päivä on jo pilalla.

Tosin se riippuu aika paljon keleistä ja siitä mitä ohjelmaa päivässä on, mutta mikä olisikaan sen mukavempaa kuin laittaa päivä käyntiin esimerkiksi aamulenkillä? Ja kun se on ottanut itselleen tavaksi, niin se ei myöskään tunnu vaivalloiselta. Sanoo siis hän kuka on tehnyt niin jo useamman vuoden ajan vaihtelevalla menestyksellä. Ei tarvitse kuin nousta reippaasti ylös heti herätyksen soidessa, vetää lenkkikamat niskaan ja astua ulos vaikka silmät sojottaisivat siinä vaiheessa vielä hieman ristiin. Kyllä ne siinä ensimmäisten askelten aikana useimmiten avautuvat.

The mind is just like a muscle, the more you exercise it,

the stronger it gets and the more it can expand.

- Idowu Koyenikan

Ja ne jotka ovat olleet edes joskus ulkona kukonlaulun aikaan tietävät kuinka hienoa se on nähdä, että luonto itsessään on vasta heräilemässä. Silloin näkee yleensä myös sellaisia elukoita joita ei tavallisesti päiväsaikaan näkisi. Kaikkein upeinta on kuitenkin lenkkeillä aamuvarhaisella aamu-usvassa sellaisessa paikassa joka on liki vettä (esim. järvi, joki tai meri), koska silloin vasta sykähdyttävän näköistä onkin!

The purpose of training is to tighten up the slack,

toughen the body and polish the spirit.

- Morihei Ueshiba

Vaikka urheilu ja liikunta edistävät terveyttämme ja niistä saa paljon energiaa, ovat kaikenlaiset aamutreenit mielestäni ihan omaa luokkaansa. Ja tällä tarkoitan siis niiden tuomaa lisävirtaa, josta saa todellista puhtia päivän koitoksiin. Itse olen esimerkiksi tällä viikolla tehnyt yhteensä kolme aamutreeniä: maanantaina ja eilen salilla sekä tänään juoksulenkillä. Plus tähän päälle "tavalliset" iltapäivän treenit ja se tosiasia, että vielä on viikkoa jäljellä!

Aamuhuhkimisen sekä itse "aamuvirkkuilun" toteuttaminen on kuitenkin yksilöllistä, sillä kaikki meistä eivät ole välttämättä parhaimmillaan tai millään tavalla edes kovin skarppina heti aamusta. Toiset saattavat sen sijaan väsyä aamutuimaan treenaamisesta niin paljon, että loppupäivä on kaikkea muuta kuin pirteänä olemista. Mutta jokainen meistä löytäkööt sen itselleen parhaiten sopivimman tavan ylläpitää omaa jaksamistaan ja vireystasoaan.

Don't let your mind bully your body.

- June Tomaso Wood

Miniloma pohjoisessa

Vaikka minulla ei ole ollut varsinaista kesälomaa, niin viime viikot ovat tuntuneet kyllä aika rennoilta kun on kerennyt olemaan siellä sun täällä. Tänään palasin kotiin Lapin reissulta, jonne matkasin yhdessä vanhemman isoveljeni kanssa. Tai hän nyt oli lähtenyt Ouluun päivän edellä meikäläistä. Oli aikas rentoa matkata puolityhjän rinkan kanssa kun kaikki isoimmat/painavimmat kamani oli pakattu edellisenä päivänä autoon. Tuskin siitä olisi nimittäin tullut yhtikäs mitään, jos olisin yrittänyt tuoda pyörän ja teltassa yöpymiseen tarvittavat tavarat junalla, siis ihan itsekseni. Kyseessä ei ollut meinaan mikään luksusloma Panorama hotelliin, vaan kunnon aktiiviloma sisarusten kesken. Veli pyöräili päivät ylösalas ja eestaas kilpailemassa ja minä tein mitä milloinkin. 

Nappasin keskiviikkoaamuna siis Suomen valtion rautateiden (aka VR) junan ja jäin kyydistä Rovaniemellä. Oltiin sovittu veljen kanssa treffit Ounasvaaralla, jonne minä sitten reippaana likkana köpöttelin. 

Nopea kipaisu huipulla, jonka jälkeen alkoi matkamme kohti Kittilää. Ensimmäiset kaksi yötä oli tarkoitus nukkua teltoissa, mutta tarkkoja leiriytymispaikkoja ei oltu lyöty lukkoon. Ei auttanut muuta kuin lukea tien poskessa olevia kylttejä ja punnita joskos niistä jossain voisi yöpyä. Kutakuinkin Rovaniemen ja Kittilän puolivälissä meitä sitten onnisti kun löysimme majoitusalueenomaisen tilan erään omakotitalon pihapiiristä. 

Tarkkaa nimeä ei ole tiedossa, mutta infotaulussa puhuttiin Maijasesta. Sinne pihapiirin rantaan me sitten asetuttiin ja kävimme uimassa Ounasjoessa. Aamulla keitettiin kaurapuurot ja kaffeet grillistä ja jatkettiin kohti lopullista määränpäätämme eli Leviä. 

Perille saavuttuamme laitettiin automme parkkiin ja tehtiin tuttavuutta vieressä olevan asuntoautollisen kanssa. Hetken siinä pyörittiin ja käytiin tutustumassa Zero Pointtiin, mutta eipäs siellä niin aikaisin ollut vielä oikein mitään sen ihmeempää. Varsinaiset kisat kun alkaisivat vasta seuraavana päivänä. Eli eikun pyöräilykamat päälle ja reiteille. Käytiin porukalla tutustumassa kisojen ensimmäiseen erikoiskokeeseen, joka laskettiin Kätkätunturin huipulta alas. Henkilökohtainen kokemukseni mtb-ajosta on aika vähäinen, joten jatkoin jossain kohtaa omia polkujani. Olisi pitänyt vaan suosiolla pysyä miesten mukana, sillä päädyin ylimääräisen lenkin ja pidemmän ylämäkipätkän jälkeen samalle pisteelle johon he olivat aikoja sitten kääntyneet. 

Mutta mitäpä tuosta, itsensä haastaminen lisää luonnetta. Tai ainakin niinä kertoina kun puoliksi raahaat/kannat maastopyörääsi puoliväkisin ylös huipulle. Harmi vain, että tälläiset saavutukset jäävät aina muilta näkemättä. Sitä kun on joskus sellaisissa paikoissa, että on parempi vain puskea eteenpäin (tässä tapauksessa ylöspäin) kuin kääntyä takaisin.

Tuo kyseinen kolmen tunnin rupeama oli täynnä verta (kiitos itikoille) ja hikeä, Vaikka usko meinasi jossain kohtaa loppua niin kyyneleiltä vältyttiin, sillä eihän niistä olisi mitään höytyä sillä hetkellä ollut. Jälkikäteen olin aivan mielettömän ylpeä itsestäni, että olin päässyt huiputtamaan Kätkän ja että vältin rankkasateen, joka näkyi ja kuului kyllä selkäpuolella.

Toisen telttayön ja edellisen päivän uurastuksen jälkeen olo oli kyllä ihmeen virkeä seuraavana aamuna. Päästiin Levilehdon yleiseen huoltorakennukseen tekemään aamupalat, mutta pakko myöntää että ne maistuivat paremmalta ulkosalla. Tai kun käyttää grilliä veden keittämiseen niin saa tunnelman maittavan aterian kaupanpäällisenä. Silloin kun riittää (ainakin meikäläisille) yksinkertaisesti hiljalleen haudutettu kaurapuuro sekä kahvi. Niiden voimalla tehtiin aamulenkki rinteelle ja valmistauduttiin päivän ohjelmaan. Veljellä alkoi ensimmäinen kisapäivä ja meikä polkaisi Torajaiselle, josta jatkon kävellen Levin huipulle. Patikointipolku oli taas aikaimoinen itikkatie, mutta minä olen vahvasti sitä mieltä että Apostolin kyydillä mennään.

Vasta tunturin päällä pystyi huokaisemaan helpotuksesta, koska siellä ei noita ihmisveren  ja -ihon himoitsijoita juurikaan ollut. Ja hyvä niin, koska minä olin jo siinä vaiheessa aivan kypsä ympärilläni jatkuvasti pyöriviin hyttysiin ja paarmoihin. Enkä muuten nähnyt tuolla Levillä ketään muuta niin pahasti elävältä syötyä henkilöä kuin minä.. että se siitä paksusta nahasta.

Lauantaina olin kyllä kaukainen turisti siinä missä moni muukin, sillä päätin hypätä aamuvarhaisella gondolin kyytiin. Pitihän se vähintään kerran kokea kun kerran ensimmäistä kertaa niillä nurkilla. Laskettelukeskuksenahan tuo paikka on varmasti aivan järjettömän laaja ja hieno, mutta en tiedä että olisiko minusta niihin rinteisiin. Sen verran kuitenkin pelkoa korkeisiin paikkoihin ja jatkuva jännitys takaraivossa kaikkein jyrkimissä paikoissa.  

Hissillä pääsi tietysti vaihtamaan paikkaakin huomattavasti nopeammin kuin lihasvoimalla, joten ehdin hyvin kuvailemaan eri reiteillä. Kilpailussa ajettiin kahden päivän aikana yhteensä yhdeksän erikoiskoetta ja niiden päälle vielä siirtymät. Voin vain kuvitella kuinka väsyneitä kisaajat olivat maaliviivan ylitettyään verraten siis siihen kun meikäläinen pääosin käveli EK-1 ylös ja alas.  

Life is like riding a bicycle. To keep your balance, you must keep moving.

- Albert Einstein

Toukokuun turinoita

Kaksi viikkoa mittarissa ja määrittelemätön määrä vielä edessä. 

Joka puolelta on tullut paljon vinkkejä siitä mihin minun pitäisi oikein mennä ja mitkä ovat ne pakolliset nähtävyydet ynnä muut näillä nurkilla. Joten kiitosta vain niille, jotka itsensä tästä tunnistavat. Pitänee siis heti ilmojen hieman lämmetessä hypätä pyörän selkään ja lähteä tutkimaan paikkoja. Mennyt viikko oli aika sateinen, joten tuo uuteen kaupunkiin perehtyminen tuppasi jäämään aika vähäiselle. Työmatkakin on sen verran lyhyt, ettei sen aikana ehdi paljoakaan näkemään. Mutta onneksi tänään paistaa aurinko (melkein) kirkkaalta taivaalta ja elämä saa syyn hymyillä taas asteen verran enemmän.

With the rain, falls the wisdom of heaven.

- Paulo Coelho

Tiistaina vetäisin selkään uuden ja ensimmäisen juoksureppuni (kiitos äidin) lenkille lähtiessäni. Lähemmäs kaksi tuntia siinä tuli juostua sinne sun tänne hyvän musiikin tahdissa. Brändöö tuli entistä enemmän tutuksi, samoin ranta ja Vaskiluodon kuntoradan kumpareet. Samalla tuli todistettua se hetki illasta kun merituuli vihdoin tyyntyy ja horisontissa häämöttää auringonlasku.  

Olin myös ajattelut etten hommaisi lainkaan salikorttia täksi kesäksi, koska olen enemmän ulkoilma- ja joukkueurheiluihmisiä, mutta toisin kävi. Hommasin kortin, jotta pääsen potkunyrkkeilemään ja samaan syssyyn pääsee vielä kuntosalin puolelle. Joten mikäs siinä sitten! Arkiaamuni ovat suht liukuvia työajan suhteen, joten jospa sitä alkaisi käymään silloin tällöin taas salilla ennen töitä. 

Motivation is what gets you started.

Habit is what keeps you going.

- Jim Rohn

Viikonloppu lähti käyntiin siis treeneissä ja kotona chillaillen. Kävin myös vilkaisemassa lähikentällä pelattua naisten kolmosdivarin avausottelua. Tänään hengasin aamupäivän kaverin kanssa, joka on asunut Vaasassa viime syksystä lähtien. Sain hyvää opastusta muun muassa siitä mitkä ovat tämän pitäjän parhaimmat pubit ja kuppilat ;D Saas nähdä kuinka pian niihin pääsee tutustumaan, sillä ensi kuussa on tiedossa puolimaraton, jota varten pyrin noudattamaan "harjoitteluohjelmaa", jonka olen mieleeni painanut. Olisi vain pitänyt aloittaa paaaljon aikaisemmin, koska aika tuntuu loppuvan kesken. 

Täkäläisillä on tapana viettää viikonloput mökeillä, mutta porukkaa oli siitä huolimatta ihan hyvin liikkeellä nyt kun kaupungissa oli järjestettynä yhtä sun toista tapahtumaa. Sandöössä oli jonkin muotoinen liikuntatapahtuma (?) poniajeluineen ja soppatykkeineen. Valtakunnalliset ravintolapäivät olivat innoittaneet joitain pystyttämään päivän ajaksi omat ravintolansa omintakeisine ruokineen ja herkkuineen. Sitten oli lisäksi vielä Kepan koordinoima globaaleihin kehityskysymyksiin painottunut Mahdollisuuksien tori niminen tapahtuma, josta kävin nappaamassa aamupalapöytääni uutta lukemista ja välipalaksi yhden porkkanan. 

---

Then shortly something in English for my fellow friends who can't understand any of my Finnish texts. So, where to start. This week has been quite rainy but luckily today is sunnier! I was jogging in Tuesday evening and the weather was so nice 'cause there wasn't any wind or what so ever. I also got a chance to see amazing sunset from the shore. 

Today I spend the day with my friend who showed me few new places here in Vaasa. We walked around the city and noticed that there were a lot of going on around us. Different kind of Pop Up restaurants, events and sport activities for families and some music performances here and there.  

I bought a gym card so that I can go to my kickboxing exercises, and of course to enter the gym. My working schedule is pretty flexible so I might go to the gym early in the mornings before going to work. It takes no more than 10 minutes by bike to go there, so why not. But now it seems that the sun is still up so I'll put my sneakers on and go out for a short jog! 

Success is not in what you have,

but who you are.

- Bo Bennet

Hetken tie

Ai että kun kevät on kivaa aikaa! Ilmat senkun lämpenee, aurinko paistaa ja päivät ovat valoisia pitkälle iltaan asti. Tuli tuossa ensimmäiset pisamatkin hankittua, kun oli yhden kokonaisen päivän ulkosalla. Ensin futisturnauksessa pelaamassa ja sieltä suoraan Karhuviestiin tuuraamaan yhtä tiimin jäsentä. Juoksu meni ihmeen hyvin, vaikka jaloissa todella tuntui nuo aikaisemmat peleissä tehdyt pyrähdykset. 

Ulkona on alkanut jo paikat vihertää, mutta tämän neidin mielessä paistaa vain kirkkaan keltainen aurinko. En tiedä ovatko ne nämä kauniin aurinkoiset päivät vai mitkä, mutta nyt on jo pitemmän aikaa ollut sellainen hyvän fiiliksen kierre, eikä sille tunnelille näy loppua! Onhan tässä silti ollut yhtä sun toista mieltä painavaa juttua, jotka ovat välillä saaneet mielen vakavaksi. Helpotuksesta on kuitenkin voitu huokaista, kun lopputulokset ovat olleet positiivisia. Nyt on vaan parempi olla iloinen arjen pienistä asioista ja kaikesta jo olemassa olevasta. Kaikki lähtee asenteesta eli asenne on todellakin rock. 

Ja tuntuu siltä, että mitä rennommin ja huolettomampaa elämää elää, niin jonkinmoiset palaset alkavat loksahdella paikoilleen. En tosin tiedä mitä nuo palikat oikein ovat, mutta eivätköhän ne jossain vaiheessa minulle valkene. Paremmin myöhään kuin ei milloinkaan, eikö vai? Tämän hetkinen elämä rullaa kuitenkin sen verran mukavasti ja leppoisasti eteenpäin, jonka vuoksi tunnen palasten olevan ihan kaikin puolin yks yhteen toistensa kanssa.     

It's hard to beat a person

who never gives up.

- Babe Ruth 

The fact is that the spring is almost over, and I just can't believe it. Summer is so close and the sun is shining more and more day after day. The weather is so amazing and warm. I've even got my very first freckles on my face! Some people might hate them, but I lovelovelove them. So thanks for the football tournament and relay which "forced" us to be outside for the whole day.

What comes to sport and well-being, I've been exercising a lot (or at least I feel like it). I'm always trying to do things that I enjoy and which make me feel happier. My love for sports has grown with me, and over the years I've got lot of new hobbies. Football is the number one and biggest thing for me. I couldn't imagine life without it, and studs are almost like my other feet. My newest hobby is kickboxing and I like it a lot! And for that I have just bought some new training equipment (which by the way were pretty expensive). Those and some other stuffs that I have been buying during the week needed a little "loan" from my savings, but most of them have been investments for the future. Why not to use money if you don't have any ideas where to put them? If you buy seldom some new things with good quality, they will (probably) last longer and make you feel happier year after year. You only need to be ready to pay more money to get them.     

I firmly believe that the only disability

in life is a bad attitude.

- Scott Hamilton

Jos näillä kamoilla ei lähde kesä käyntiin, niin ei sitten millään! Vähän jouduin kyllä säästötiliä hyödyntämään kaikkien näiden kamojen hankintaan, mutta eikö se siksi olekin nimeltään juuri säästötili? Paikka säilyttää kahisevaa pahan päivän tai uusien hankintojen varalta. Kukin tehkööt sen omien periaatteidensa mukaan, joten näin minä nyt tällä kertaa.  Treenikamoja uutta harrastusta varten, uudet kesäpopot, leffoja, kookosöljyä ja meditointikirja, joista siis kaksi viimeistä pääsee heti kovaan käyttöön kun vain saan muutettua. Mihinkäs sitä sitten seuraavaksi rahojaan säästäisi?

Be who you were created to be,

and you will set the world on fire.

- St. Catherine of Sienna