Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. toukokuuta 2019

Itku pienestä ilosta

Elämä osaa kyllä yllättää, vaikka sitä ei aina uskoisi. Viime viikkoihin on meinaan mahtunut toinen toistaan kivempia asioita, joten menneistä viis. 


Vanhan kansan mukaan aurinko se paistaa risukasaankin, ja sehän on totta se. Arkeen ei tarvitse nimittäin lisätä kuin muutama mieluisa häppeninki, siis joku sellainen osatekijä joka saa hymyn nousemaan korviin myös sisäisesti.


Ei sillä, etteikö tämän vuoden puolella olisi jo tullut riittävästi tirauteltua, niin onhan tämä kulunut kuukausikin ollut aikamoinen. Eniten rinnassa kiristi vappua edeltävä sairastelu, sillä niissä ympyröissä oli vierailtu aivan liian lyhyt aika sitten. Ja vaikka toipumiseen menee taasen se kuuluisa kotvanen, mutta käynti tatamilla piristi kummasti mieltä. Teki oikein eetvarttia treenata "varjona" muiden rinnalla. Sama fiilis vyöryi päälle viime lauantain salikisoissakin, jotka olivat luonnollisesti meidän seuramme ahkeralla talkootyöllä järjestämät. Ihan jees päivä sinällään, sillä samana päivänä sain ympärilleni myös yhden vuosirenkaan lisää. 

Age is just a number.
It's totally irrelevant unless, of course,
you happen to be a bottle of wine.
- Joan Collins

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

On siis kevät

Nyt kun tuosta takatalvesta päästiin, niin kevät tuli ja oikein rytinällä! Tai ainakin tuon auringonpaisteen tuoman lämmön puolesta. Viikonloppuna meinaan ollut mitä mahtavimmat kelit ulkoilla ja ollaan täällä Vaasassa saatu nauttia lähes tuulettomasta säästäkin.


Toki koko tätä mennyttä viikkoa on itsellä varjostanut kova hedari eli ikuinen vaiva nimeltään migreeni, mutta joskos siitä oltaisi nyt edes hetkeksi päästy eroon. Näillä näkymin enteilee siis hyvää, mutta koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.

Behind the could the sun is still shining.
- Abraham Lincoln


Tuli tuossa muutama aika sitten sohvalla köllötellessä muuten sellainen olo, että hitsit, koska olen aikuisten oikeasti viimeksi vain hengannut kotona vällyjen alla tekemättä mitään? Tuli vissiin tokaistua, että siitähän nyt on aikaa, mutta eihän niin saisi olla? Siis että on koko ajan menossa paikasta toiseen ja vieläpä uppoutuneena pää kolmantena jalkana paikassa X kunnes tajuat, että kotvan kuluttua tulisi olla paikassa Y. Niimpä päätin, että tästedes annan itselleni enemmän aikaa vaan olla ja levätä ja palautua elämän vastoinkäymisistä päivä kerrallaan.


Kalenteri tuppaa uhkaavasti aina täyttyvän yhtä sun toisesta, mutta jatkossa tulee varmasti mietettyä useampaan otteeseen, että jaksanko oikeasti? On vaan olemassa niin paljon sellaisia menoja joille ei millään haluaisi sanoa ei, mutta nyt pitää vaan opetella, sillä liika on aina liikaa. Varsinkin äärirajoille vedettynä.

Maaliskuun lopussa oltiin tosin treeniporukalla vähän erilaisella reissulla kun lähdettiin odotetulle alueleirille niinkin ylös pohjoiseen kuin Ouluun! Siellä saatiinkin sitten treenattua yhteensä useampi tunti ja hetken lounasaikaan leikittyä jopa turisteja. Koska pitäähän sitä aina muutamat pakolliset lomakuvat ottaa, että tietää missä on mihinkin maailmanaikaan ollut.


Tämäkin ihan vaan kotosalla vietetty iisi viikonloppu tuli myöskin enemmän kuin tarpeeseen, sillä viime viikot ovat tosiaan olleet turhan hektisiä ja tapahtumarikkaita tälle pimulle. Mutta onneksi pääsiäisenä pääsee vaihtamaan vapaalle, koska silloin vasta rentoa meininkiä onkin luvassa! Nyt vaan peukut pystyssä odotellaan, että aurinkoiset ilmat ovat tulleet luoksemme jäädäkseen ja että tämä meikäläisen tämän hetkinen hyvä fiilis sekä rauhoittumisen tuoma hymyn pilke kasvoilla eivät hevillä hälvene.

It doesn't take a lot of strength to hang on. It takes a lot of strength to let go.
- J.C. Watts

torstai 14. maaliskuuta 2019

Still on my mind

No matter how hard it feels right now, the universe will take care of you. So, do not worry. Even though life can feel so extremely unfair at sometimes, it will get better in the end. The only thing you need is a little bit of faith and lots of love around you.

I'm trying to focus on everything good around me, but it's much harder than it sounds. These past few weeks have been full of grief and because of that my feelings are going up and down continuously.

If the highest aim of a captain
were to preserve his ship,
he would keep it in the port forever.
- Thomas Aquinas

On the other hand I do have something else to think about. I'm attending to this one-of-a-kind event on Friday and can therefore see bright lights at the end of the tunnel. A hall full of glimpses of joy and happiness. A place full of people living in the moment and enjoying their odds. Making memories while dancing like there's no tomorrow.

Somewhere, something incredible
is waiting to be known.
- Carl Sagan

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Finding Nemo

They say that timing is everything. But is it really? I dare to admit that that's not the case. Since if you've ever been wondering that what would be the best time to act, it may not always feel right. At least in those times when you would like to gain something new in to your life.

When the time is right, I, the Lord, will make it happen.
- Isaiah 60:22

So, if you have some plans in your mind remember to consider them carefully. You can reflect them in to your present life but try not to overthink anything. Time will go on and things will happen. Just make sure that you're absolutely ready for any upcoming incidents. For better or for worse. 

We're supposed to dream big and to have some high hopes for a living. Even I had a dream once. I thought about it roughly over four years and I was so thrilled when it finally came true. And nowadays I couldn't be happier even if it's taking a lot of effort and nerves.


Thank you Nemo for bringing some unconditional joy in to my life. Thanks to you I'm not alone anymore. You're such a charming little fella.

Being nervous isn't bad. It just means something important is happening.
- Michael Jordan

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Pääsiäinen reissussa

Mikä maa, mikä valuutta? No vielä pari päivää menee kotimaassa ja tutuilla markan syrjäyttäneillä euroilla, mutta sitten laitetaan nuo molemmat hetkeksi vaihtoon. Pientä piristystä Suomalaisten arkeen tuonut kevätaurinko ei tosin vedä vertoja sille lämmölle, jota pääsen aivan tuota pikaa itse nauttimaan.

Edessä olisi kokonaisuudessaan 3 viikkoa kestävä loma ja joka tulee kyllä tarpeeseen, koska meikäläisen työkalenteri ollut melkoisen täynnä alkuvuodesta tähän päivään saakka. Vapaallakin ollut yhtä sun toista tekemistä, jota jatkuvat sairastelut ovat häirinneet aivan liikaa. Siis sairastelut ja solmut pliis jo sikseen, jookos? 

The greatest weapon again stress is our ability to choose one though over another.
- William James

Ja vaikka siis sanon, että tuleva lomareissu tulee sopivaan saumaan niin toisaalta se myös katkaisee hyvän treeniputken. Kroppa ollut meinaan omasta mielestä viimeiset pari viikkoa sellaisessa iskussa/vireessä, että nyt lähtee! Tiedä sitten sitä onko se näkyny kuinka ulospäin, mutta itsensähän sitä aina parhaiten tuntee eikö totta? Oli miten oli, mutta nyt täytyy vaan antaa itselleen hetken löysää ja chillata tovi. Olla kiitollinen juuri tästä hetkestä ja kaikesta mitä on tähän mennessä elämässään saavuttanut. Laitetaan isoin vaihde silmään takaisin vasta loman jälkeen ja kohdistetaan katse kohti tulevaa kun on ensin akut ladattu täyteen uutta virtaa.

It's exhausting to fight a war inside your head every single day.
- Mickie Ann

Toki sitä tulee ehkä jotain ylläpitävää treeniä tehtyä lomallakin, koska on pakko. Käytän sanaa "pakko" siksi, että meikäläiseltä palaa yleensä käpy aika nopeasti silloin jos en ole päässyt purkamaan energiaani tai vienyt (fyysistä) jaksamistani äärirajoille. En siis ole millään tavalla yliaktiivinen, mutta kun on vaan yksinkertaisesti tottunut aina liikkumaan, niin koko paketti se vain menee täysin levottomaksi päästä varpaisiin. Siis kirjaimellisesti ihan päänuppiin asti. Sitten sitä alkaa stressaamaan täysin turhaan siitä, ettei ole treenannut tai tehnyt ylipäätään mitään. Ja kyllä tästä jos jostakin minun tulisi oppia pois. Sillä eihän omien höyryjen päästäminen saati niiden sisällä pitämisen tulisi vaikuttaa muihin ympärilläoleviin ihmisiin? Ei hyvässä eikä pahassa.

Varnaisten lajitreenien poisjäämisen vuoksi voisinkin vaikka alkaa miettiä enemmän juuri tuota henkistä puolta. Nimittäin se mitä tapahtuu ja pyörii korvien välissä, vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja siihen, miten itseään saa psyykattua eri tilanteissa. Se on samalla asia, jota ei voi koskaan harjoittaa liikaa ja jossa ainakin minulla henkilökohtaisesti on parannettavaa.

There is no health without mental health.
- David Satcher

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Muuttomaakari

Elämäni ensimmäiset 19 vuotta tuli punkattua lapsuudenkodissa eli siellä missä moni muukin. Juhanintie jäi taakseen kun kahden viikon varoitusajalla saatu opiskelupaikka (olin siis varasijalla) sijaitsi toisella paikkakunnalla. Lähtö koitti siis heti lukion jälkeen. Olihan se sinällään kasvunpaikka kun ei tunne entuudestaan ketään koulusta saati koko kaupungista. Oma porukkamme on tiivis ja syntyi melko nopeasti ja saan olla joka päivä kiitollinen siitä, että nämä naiset ovat osa elämääni. Päivittäiset tapaamiset ovat harventuneet, mutta onneksi on tuo paljon puhuttu some. Niin ja pilvipalvelut, josta kaivetuista vanhoista videoista saatiin aamunaurut taas tällekin päivälle.

Oma lapsuudenkoti tulee aina olemaan koti vaikkei siellä enää asuisikaan. Riippuu silti täysin asiayhteydestä, kutsuuko sitä kodiksi vai mainitseeko puheessaan menevänsä "porukoille". Niin tai näin, niin koti on kuulemma siellä missä sydän on.

Pahimmillaan olen mieltänyt minulla olevan kolme kotia, joissa vietän aikaa ja joihin olen tavaroita levitellyt. Tai ei siinä nyt mitään pahaa ollut, mutta kerran jos toisenkin olisi ollut tarvetta tavaralle/vaatteelle joka olikin toisaalla. Näistä siis kolmas oli osa yhtä silloista elämänvaihettani, pikemminkin majapaikka eikä varsinaisesti oma. Ja koska kaikki myös loppuu aikanaan (vaikkei sitä toivoisi) niin sitten koittaa muutto. Siihenastinen omaisuus tulee kerätä ja sulloa laatikkoon. Tilanteesta riippuen jätetään taakseen kaikki ne asiat jotka saattavat muistuttaa menneestä, tietäen ettei sinne suuntaan ole enää paluuta. Halusit tai et. Toivoit tai et. 

Säästöpankinkadun aikaiset kesät tuli vietettyä kotikaupungissa eli porukoilla. Oma kämppä oli lähellä koulua niin se tuli pidettyä läpi koko opiskelujen. Vaikka siellä tuli hengailtua myös kesällä niin oli se ihana fiilis palata sinne aina syksyllä. Eräs syksy oli kuitenkin erilainen, kunnon ota tai jätä -juttu. Edessä oli muutto Uppsalaan, mikä minun kohdallani tarkoitti sitä, että nyt otat ja lähdet tai jätät ja kadut. Tukea päätökseen tuli puolin ja toisin sieltä sun täältä, ennen lähtöä sekä joka päivä eri aikavyöhykkeellä ollessani.   

Kyseiseltä reissulta jäi useita satoja kuvia, muistoja, uusia tuttavuuksia ja ystäviä. Kaiken tämän lisäksi tulen muistamaan Sernanders vägenin 500SEK arvoisella fillarilla poljetuista kilometreistä, corridoor partyistä ja joka ilta kello 22.00 kuulluista huudoista. Taisin minäkin niihin kyllä joskus osallistua.

Paluu Suomeen tarkoitti muutaman kuukauden yhteiseloa kämppiksen kanssa. Siihen aikaan ei ollut uniongelmia, sillä mieltä askarruttaneet asiat tuli kerrottua toiselle aina ennen nukkumaan menoa. Ensimmäinen asunto (oli se sitten vuokra tai omistus) tullaan muistamaan hamaan loppuun asti, ja niin tapahtunee myös omalla kohdalla. Kyseisestä vuokrakämpästä lähtiminen oli yllättävän kova paikka, koska olihan siellä tapahtunut yhtä sun toista muistamisen arvoista.  

Pitkän ajan jälkeen jäljellä oli vain yksi koti johon mennä. Tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä auki, joten helpointa oli palata porukoille ja miettiä jatkoa kaikessa rauhassa. Ei siinä kauaa ehtinyt pohtia kun omaisuus tuli pakata taas banaanibokseihin. Tällä kertaa paikallapysymiseni oli (taas) varsin epävarmaa, joten päädyin alivuokralaiseksi Varisselänkadulle. Suurin osa laatikoista jäi siis riesaksi vanhempien nurkkiin. Kuukaudet vierivät ja syksy teki tuloaan ja samalla myös silloisen asunnon varsinainen asukas. Kiireen vilkkaa oma asunto samalta paikkakunnalta ja kaikki tavarani renkaiden päälle. 

Elämä Tiilitehtaankadulla loppui ennen kuin kerkesi edes alkamaan eli alle kuukaudessa. Opinnot piti saada purkkiin ja se tapahtuisi sieltä mistä kaikki oli saanut alkunsa eli Porissa. Tarkkaa lukua en tiedä koska en ole viitsinyt laskea, mutta tuona vuonna tuli muutettua kyllä liian monta kertaa. Purkki saatiin täyteen eli koulu niin sanotusti pulkkaan eli valmiiksi. Tällä kertaa pysyin paikoillani noin puolitoista vuotta, jonka jälkeen kutsu kävi taas. Vapaudenkatu oli tähänastitista kämpistä pienin jossei lasketa vaihtoaikaista lukaaliani, johon mahtui kyllä ihmeen helposti 8 likkaa lattialle kuorsaamaan.   


Kulunut kuukausi on tullut vietettyä Muurahaistiellä ilman varmaa tietoa tulevasta. Eli saas nähdä kuinka kauan sitä tällä kertaa pysyy paikoillaan. Sanonta "kolmas kerta todensanoo" ei ole ainakaan tämän asian kohdalla osunut oikeaan, mutta joskos tästä seuraava (tai sitä seuraava) olisi kirjallisesti mun oma. Ei pakosti se viimeinen, mutta oma kuitenkin.

The great thing in the world is not so much
where we stand, as in what direction we are moving.
- Oliver Wendell Holmes

tiistai 31. tammikuuta 2017

Oodi odottelulle

Ajankulkua voi vahdata monella tapaa. Useimmat kyttäävät alinomaan kellojaan ja laskevat minuutteja joko jonkun alkamiseen tai loppumiseen. 

Koska lempisarjastani mahtaa tulla taas uusia jaksoja? Mikä päivä sen ja sen projektin deadlinet olivatkaan? Odottelun kohteita on useita, mutta yksi yleisimmistä tapahtuu juuri silloin kuin sitä vähiten toivoisimme. Ja se on niistä ehkä kaikkein ärsyttävin ja arkisin (ja mikä tapahtuu silloin kuin meillä on aivan jumalaton kiire). Nimittäin se hetki kun joudumme jumiin jonoihin. Oli kyseessä sitten jono kassalle, narikkaan, pankkiin, sovituskoppiin tai hedelmävaa'alle. Jokainen meistä toki suhtautuu näihin tilanteisiin täysin eri tavoin, mutta kehtaan kyllä väittää etteivät ne ilahduta kuin murto-osaa porukasta.

Life was always a matter of waiting for the right moment to act.
- Paulo Coelho

Ihan kuin koko elämä olisi pyhitetty odottamiselle. Sille tosiasialle, että meillä on päällä jatkuva kiire. Alituinen tarve päästä paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti. Tottahan se taitaa olla, mutta se johtuu puhtaasti omista valinnoistamme. Vuorokaudessa on rajallinen määrä aikaa, mutta silti haalimme itsellemme aina vaan lisää tekemistä. Ilmankos, että kaupankassalla alkaa patti paisua edellä olevan asiakkaan unohdettua punnita perunansa, jos parkkiaika on mennyt umpeen jo viisi minuuttia sitten. No joskos lähtisit ensi kerralla sinne kauppaan aikaisemmin tai laittaisit varmuuden vuoksi enemmän kolikkoja siihen parkkipaikan rahanimijään? 

What we do in life echoes in eternity.
- Maximus

Sanotaan, että ne ovat ne pienet asiat, pienet arkipäivän teot, joilla on merkitystä ja sen olen myös itsekin huomannut. Vaikka päivät kuluvatkin nopeasti tehtävien touhussa, niin on parempi höllätä välillä. Antaa itselleen enemmän aikaa johonkin muuhun, mutta niin ettei se aiheuta stressiä. Sillä se jos jokin on pahasta. Joten uskalla olla huoleti ja lopeta turha huolehtiminen. Asioilla on aina tapana järjestyä. Tavalla tai toisella. Odotit sitten uutta kuittinauhaa vaihtavaa kassatätiä, kädet täynnä olevaa tarjoilijaa, hitaalta tuntuvia liikennevaloja, hyviä uutisia soittavaa työnantajaa, sairauskierteen tai nukahtamisvaikeuksien loppumista. 

A ship is safe in harbor, but that's not what ships are for.
- William G.T. Shedd

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Rome 3/3

Vielä lyhyesti muutama juttu Rooman matkastamme. Reissu oli kaikinpuolin onnistunut, mutta yksi asia jäi kalvamaan mieltä.. nimittäin ruoka. Odotukset olivat todella korkealla sillä matkakohteenahan oli the pizzojen ja pastojen luvattu maa. Onnistuimme kuitenkin valitsemaan juuri ne keskikertaiset eli ei-niin-hyvät ruokapaikat, koska varsinaiset ahaa-elämykset jäivät tyystin kokematta. Yritimme etsiä niitä kaupungin sivukaduilta saadaksemme todellisia herkkuja ja välttääksemme tietysti pelkille turisteille suunnatut "ristorantet".  


Life is like an ice-cream cone,
you have to lick it one day at a time.
- Charles M. Schulz


Kaikki ruoka olin ihan ookoo. Ei huonoa (pahaa) mutta ei järin hyvääkään. Meillä jokaisella oli vielä kaiken lisäksi niin erilaiset makutottumukset, joten mieltymyksiemme täyttäminen ei ollut kovinkaan helppoa ja "nauttimamme" ruoat jakoivat mielipiteet täysin. Yksi tykkäsi, yksi inhosi ja yksi oli kahden vaiheilla. Ja tämä tapahtui joka kerta. 

Emme kuitenkaan joutuneet näkemään nälkää, joten älkää pelätkö. Suurinta herkkua (ainakin allekirjoittaneelle) olivat jäätelöt ja oluet, jotka maistuivat aina tilanteen tullen! Hiljalleen tulevaa pikkunälkää pidettiin loitolla huikopaloilla sekä hotellin aamiaispöydästä mukaan napatuilla hedelmillä ja eväsleivillä. 



Paikallisia herkkuja päästiin maistelemaan sattumalta löydetyssä kauppahallissa!


One of the nicest places we visited was the Circo Massimo market hall which we found by accident. It was full of local products, food and delicacies such as cheeses, wines, spices, jams, prosciuttos and  handmade soaps etc. 

All in all, we ate a lot and we had always some little snacks with us. But the food was a huge disappointment. No matter how hard we tried to choose the best places to eat (a bit longer away from the main streets and tourist traps) they all turned out to be lame (in out opinion). And all the food we ate shared our opinions entirely. Each time we picked something the one of us liked it, one of us hated it and the third one were always wavering between those two.    


I don't wanna share exact names or anything like that, but feel free to ask me some tips or other things you may wanna know about Rome. 


Short break at top of Spanish Steps



Tarkkaavaiset ovat varmasti huomanneet etten ole kertonut yhdenkään ravintolan tai muun ruokapaikan nimeä. Kauppahalli on näistä ainoa poikkeus, ja jossa jokaisen Roomaan matkustavan tulisi ehdottomasti käydä!  

Tämä muu salaperäisyys tai nimettömyys vain yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikilla on omat henkilökohtaiset mielipiteensä. Meillä on sananvapaus, vapaa tahto ja mieli, eikä niissä ole mitään vikaa tai väärää. Mikäli olet kuitenkin suunnitellut matkustavasi Roomaan ja haluaisit saada joitain vinkkejä tai tuota "hiljaista tietoa", niin viestiä vaan rohkeasti tulemaan. 

Beware of false knowledge,
it is more dangerous than ignorance.
- George Bernard Shaw

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Rome 2/3

So, the last time I started to tell you about our trip to Rome, the capital of Italy. I travelled together with my two friends and we spent there five days and four nights. 

Our hotel were close to the main station so it was really easy just to catch a subway or tram. The city was actually quite small and there was so much to see, so mostly we just walked from place to another. So, if you're planning a trip to this historical city make sure that you pack your best shoes or sneakers with  you.  


During those five days I took almost a thousand pictures so figure out from that how many beautiful buildings, parks, places etc. we saw. And we didn't even have enough time to see them all!  





Piazza del Quirinale


Be curious, not judgemental.
- Walt Whitman


I'll mostly share some photos that I took 'cause I just cannot write down everything that I would like to. This is the second part of our travel memoirs and there will be also a third one coming!





Parking in Italian style!


Don't criticize what you can't understand.
- Bob Dylan



Isola Tiberina (or part of it)


Ponte Cestio




If you don't go through life with an open mind,
you will find a lot closed doors.
- Mark W. Perrett


We don't remember days,
we remember moments.
- Cesare Pavese

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Rome 1/3

Keskiviikosta sunnuntaihin eli viisi päivää ja neljä yötä. Se on hyvä pituus lyhyelle kaupunkilomalle pizzan luvatun maan eli Italian pääkaupunkiin. Siinä ajassa ehtii sopivasti katsastaa kaikki turistikarttaan merkityt nähtävyydet. Ja kunhan vain varaa reipasta köpöttelyä varten kunnon bootsit siis kävelykengät jalkaan, niin ei pitäisi tulla ongelmia. 


Reissusuunnitelmat olivat aluksi hieman toisenlaiset, mutta mitäpä niistä kun kerran ulkomailla tuli käytyä niin jes! Matkakumppanien kanssa tehtiin päätös (tavallaan) aika nopeasti, sillä ei mennyt montaakaan päivää kun sitä jo oltiin yläilmoissa kohti Saapasmaata. Tutussa reissumiehen repussa (tarkemmin ottaen 30 litran rinkassa) mukana passi ja hammasharja sekä muutamat muut reissaajan tykötarpeet.

When in Rome, do as Rome does.
- Ambrose Bierce


Oltiin valittu hotelli, jonka hintoihin kuului aamiainen ja joka oli aivan Terminin eli rautatieaseman vieressä. Päivät aloitettiin suht aikaisin ja pakit täynnä lähdettiin aina kiertelemään kaupungin nähtävyyksiä. Ja koska niitä näkemisen arvosia paikkoja oli vaikka kuinka paljon niin tämä olkoon ensimmäinen (kuvapainoitteinen) osa lomamme tunnelmista.  



To live will be an awfully big adventure.
- Peter Pan




Colosseum on nyt niin nähty






My favorite thing is to go where I've never been.
- Diane Arbus




Bocca della Verità





Forum Romanum





Maybe the best moment of your life
will be on your next big adventure.
- Siya Zarrabi



Reissun viimeisenä päivänä ajeltiin ratikoilla ja käytiin heittämässä kolikot meren jumalan eli Okeanoksen valvovan katseen alle Fontana di Treviin.


You are limited only by your imagination.
- Benny Bellamacina