Näytetään tekstit, joissa on tunniste duunissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste duunissa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. toukokuuta 2019

Itku pienestä ilosta

Elämä osaa kyllä yllättää, vaikka sitä ei aina uskoisi. Viime viikkoihin on meinaan mahtunut toinen toistaan kivempia asioita, joten menneistä viis. 


Vanhan kansan mukaan aurinko se paistaa risukasaankin, ja sehän on totta se. Arkeen ei tarvitse nimittäin lisätä kuin muutama mieluisa häppeninki, siis joku sellainen osatekijä joka saa hymyn nousemaan korviin myös sisäisesti.


Ei sillä, etteikö tämän vuoden puolella olisi jo tullut riittävästi tirauteltua, niin onhan tämä kulunut kuukausikin ollut aikamoinen. Eniten rinnassa kiristi vappua edeltävä sairastelu, sillä niissä ympyröissä oli vierailtu aivan liian lyhyt aika sitten. Ja vaikka toipumiseen menee taasen se kuuluisa kotvanen, mutta käynti tatamilla piristi kummasti mieltä. Teki oikein eetvarttia treenata "varjona" muiden rinnalla. Sama fiilis vyöryi päälle viime lauantain salikisoissakin, jotka olivat luonnollisesti meidän seuramme ahkeralla talkootyöllä järjestämät. Ihan jees päivä sinällään, sillä samana päivänä sain ympärilleni myös yhden vuosirenkaan lisää. 

Age is just a number.
It's totally irrelevant unless, of course,
you happen to be a bottle of wine.
- Joan Collins

maanantai 4. toukokuuta 2015

Uusi aluevaltaus

Täällä sitä nyt ollaan uudessa kaupungissa. Vaihteeksi hieman pohjoisempana, mutta onneksi on tuo meri edelleen vieressä. Edellinen paikka oli sisämaassa, jossa asuessa huomasi sen, että täällä rannikolla asuminen on just se mun juttu. Aivan sama vaikka tuulee ja tukka meneekin sekaisin. Tuo meriveden tuoksu ja lokkien (ihana) krääkynä yksinkertaisuudessaan ovat niitä muutamia asioita, jotka saavat mut tuntemaan olevani oikeassa paikassa, kotona. 


Some people feel the rain,
others just get wet.
- Bob Marley

Muutto kävi aika näppärään kun ei tarvinnut ottaa mukaan mitään isompia huonekaluja. Kuteet vaan kaapista rinkkaan ja tarvittavat käyttökamat oheen niin se oli siinä. Tai no tuli niitä kasseja vähän useampi, kun sain sittenkin kyydin porukoilta, niin olihan sitä auton tavaratilaa pakko hyödyntää.. urheilukamoista tuli kokonaan uusi kassillinen ja oli pakko ottaa matkaan myös tärkeimmät sisustuselementit, jotka tekevät olostani kotoisan missä ja milloin tahansa! Pienenä selvennyksenä siis, että tämän hetkinen kotikoloseni on nyt toistaiseksi vain kesän aikainen järjestely. Tosin kesä saattaa muuttaa tilannetta ja tulevaisuuden kulkusuuntaa. Eihän sitä koskaan tiedä.

We think too much and feel to little.
- Charlie Chaplin


Arki lähti tänään käyntiin ekalla työpäivällä ja kaik meni oikein mukavasti. Hyvillä mielillä kelpaa mennä toimistolle taas huomenna. Ainoana mutkana matkaan tuli vain tämä sietämätön kurkkukipu, joka laittoi viikon lenkkisuunnitelmani aivan lyttyyn. Pikkasen pistää kyllä ärsyttämään kun viime viikollakin tein jotain aivan muuta. Piipahdin Uppsalassa juuri ennen vappua ja sama meno jatkui heti Suomeen palattuani. Kesäkuussa on edessä puolimaraton, joten pitäisi nyt tosissaan alkaa treenaamaan sitä varten. Ihan vain sen vuoksi, ettei viime vuotinen aika ainakaan huononisi! Parempi kuitenkin nyt vain kestää tämä sairastelu, eikä lähteä huhkimaan puolikuntoisena. 

A person who never made a mistake
never tried anything new.
- Albert Einstein

I've finish my studies for this semester and started my summer job in a whole new city. Luckily this is also located on the Western Coast because nothing beats the feeling living by the sea! The smell of salty seawater and (not so lovely) voices of the singing seagulls. Those are just few of the things that will make me feel like home no matter where I am.  
Despite my sore throat everything has started just fine. I still have to wait for a while to go out and explore the best jogging trail and paths. Until then I'll focus on my new job and living by the sea.

What we think, we become.
- Buddha

maanantai 5. toukokuuta 2014

Work hard, play hard

Tänään se vihdoin ja viimeinen alkoi, meinaan harjoittelu! Tämän hetkisiin amk-opintoihini kuuluu 30 opintopisteen edestä pakollista työharjoittelua, mitkä useimmat suorittavat kahdessa osassa, kuten myös meikäläinen.


Paikasta en teille täällä sen enempää kerro, koska se ei varsinaisesti teille kuulu, enkä halua kailottaa yksityisasioistani koko muulle maailmalle :-) Sen verran voin kyllä paljastaa, että se on täällä ihanan tuulisessa kotikaupungissani Porissa ja tulen viettämään täällä koko kesän. Ja mitä minä täällä sitten teen? Ensimmäinen päivä mennyt varmaan aikalailla kuten teillä muillakin uudessa työpaikassa alottaneilla eli perehdyttämisellä ja koska öhömm... enää puoli tuntia tätä päivää jäljellä, niin meikäpoika käyttää luppoajan hyödyksi ja skriivaa blogia ;D

Aamulla oli ihan sellainen olo, kun olisi mennyt ihka ekaa kertaa koulun penkille, sen veran meinaan jännitti. Ennen (siis kahtena viime kesänä) olen ollut samassa paikassa töissä vuosi toisensa jälkeen, mutta nyt se tuli eteen.. täysin uusi työpaikka, sen ihmisine ja juttuineen!
Jokaisesta vatsan pohjalla pyörineestä perhosesta selvittiin kuitenkin vallan mainiosti ja ongelmitta. Pikapuoliin on ensimmäinen päivä pulkassa ja odotan innolla jo mitä huominen tuo tullessaan (vaikka siis tiedän sen jo).

Sellainen pieni huomautus vielä tähän loppuun, että taas kerran sitä kokeiltiin tämän flikan itsekuria ja -hillintää. Kuten jo arvata saattaa, niin onhan melko usealla työpaikalla "silloin tällöin" pientä purtavaa tarjolla kahvin kanssa. Eikä tätä ollut edes järjestetty minun takia, vaan eräs toinen työntekijä oli tuonut tuliaisia matkaltaan ja mikä olisikaan sen herkullisempaa kuin aito belgialainen suklaa! Mutta ehei, tämä tyttö ei sortunut, vaikka nuo herkut komeilivatkin siinä suoraan silmieni edessä. Ei siinä ollut edes mitään ongelmaa, kun kerran olen päättänyt olla ilman herkkuja ja ylimääräistä sokeria, niin sitten minä myös olen. Mikään ei kyllä voita belgialaista suklaata, mutta minkäs sille mahtaa. Jos nautiskelen sellaista sitten ensi vuoden puolella.

Nyt meikä lähtee rakennuksesta ja vie puolen omaisuuttaan kirpputorille toisten kansalaisten iloksi. Ne eivät enää minun nurkkiini mahdu, joten niistä on aika luopua, vaikka en sitä tahtoisikaan. Joskus on tehtävä jotakin, mitä ei välttämättä haluaisikaan. 


Ajattele, että jokainen ihminen, joka sattuu tiellesi, 
on tärkeä sinulle. Hän on tilaisuus, jonka voit käyttää
tai jättää käyttämättä.
- Kersti Bergroth