Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuonna 2019 koettua

It's a wrap they say! Nyt kun vuoden viimeiset tunnit ovat käsillä, niin taitaa se olla oikein hyvä syy laittaa pirskeet pystyyn. Varsinkin kun ollaan siirtymässä vielä uudelle vuosikymmenelle. Viimeisen parin viikon aikana tapahtunut muutto paikkakunnalta toiselle on kuitekin vienyt tyystin meikäläisen mehut, joten mikäs tässä ihan tavallista arki-iltaa viettäessä. Eikä tässä nyt mikään muu ole muuteskaan muuttumassa kuin päivämäärän kohdalle kirjattava vuosiluku, joten mitä nyt tulevia kirjoitusvirheitä ylistämään. Tiedä siis teistä, mutta täällä sitä vaan järjestellään hiljalleen tavaroita paikoilleen ja asetutaan taloksi. And note for the future self: Don't move under Christmas or New Years Eve 'cause it's super exhausting.

Mutta mitä nyt tulee menneeseen vuoteen, niin raskashan tämä on ollut. Kaikkein vaikein tähän astisimmista, mutta onneksi on ollut ympärillä ihmisiä joihin turvautua. Sellaisia ihmisiä joiden kanssa jakaa niin arjen ilot kuin surutkin. Alkuvuodesta koettiin meinaan sellaisia asioita, jotka saavat edelleen tunteet pintaan ja kyyneleeet poskille. Siis täysin aikaa ja paikkaa katsomatta. On ollut aihetta elämää suurempaan suruun ja iloon henkilöstä, jonka avulla tästä kaikesta on selvitty. Ei läheskään kokonaan, mutta siltä osin että pystyy puskemaan eteenpäin.


On tullut matkusteltua ja tutustuttua uusiin kohteisiin ulkomailla. Ekana Berliinissä pohtimassa seuraavaa peliliikettä sekä ihmettelemässä Itä-Eurooppalaista avaruutta. Siis sitä miten leveästi kaikki kyseisen kaupunkin isoimmat aukiot, kadut ja keskukset oli pystytetty. Luoja ties millaisia kulkupelejä tai massatapahtumia varten sinne oli tarpeen tehdä niinkin leveitä mestoja. Alkusyksystä tehtiin puolestaan ihka ensimmäinen meidän suvun likkojen reissu, jossa oli meikäläisen lisäksi mukana sisko, äiti, täti ja mummu. Kaikesta sähellyksestä huolimatta meillä oli oikein onnistunut reissu, ja mieli tekisi mennä toistekin. Kunhan matkakohde pysyy yhtä simppelinä kuin Gdańskissa, jonka pienen "tarjonnan" vuoksi tuli aikuisten oikeasti keskityttyä enemmän matkaseuraan kuin muihin humpuutuksiin. Vikana moikkaassa frendiä Tanskassa, josta saan tuon samaisen kimman onneksi tammikuun lopulla takaisin samalla maaperälle. Tai no samojen rajojen sisäpuolelle. 


Kesään mahtui onneksi yhtä sun toista tekemistä. Milloin mökkeilemässä missäkin päin Suomea, kaupunkilomalla Pietarsaaressa, jazzeilla ja häissä. Sain myös mieluista pikkuväkeä kylään ja joita nyt Poriin väliaikaisesti muuttaessa pääsen onneksi näkemään huomattavasti useammin mitä aiemmin. Niin se elämä vaan rullaa menemään, mutta yksi asia on varmaa. Nimittäin se, että meikäläinen on niin ajatuksiltaan, päätöksiltään ja menemisiltään eräänlainen tuuliviiri. 


Entäpä sitten harrastukset ja treenaaminen rakkaan laji parissa? Meidän yhteinen tie tyssäsi toistamiseen vappuna, jolloin meikäläisen kunto romahti äkkiseltään ja korkealta. Oli varsin erilainen tapaus mitä tätä keissiä edeltävänä syksynä, mutta iloisena yllätyksenä Vaasan kotisairaala, jonka ansiosta osastolla tuli vietettyä pari päivää ekaa reissua vähemmän. Sen sijaan sain kolmesti päivässä kotiin (aamu-päivä-ilta/yö) ammattilaiset tarkistamaan vointini ja laittamaan vikoja antibiootteja. Tätäkään ajanjaksoa ei olisi muuten Nemon kanssa kaksin selvitty, mutta onneksi oli ystävä juuri oikeaan aikaan tällöinkin maisemissa. 


Tämän muuton myötä jouduin vaan ikävä kyllä luopumaan läheisiksi tulleista kavereista, jotka tuli tatamilla tavattua. Onneksi nykyään on olemassa monenmoista keinoja ylläpitää yhteyksiä, mutta eniten tässä kaivelee kuitenkin se, etten ole pystynyt treenaamaan useampaan kuukauteen juuri lainkaan. Koska treeneissähän näitä ihania ihmisiä on tavannut ja joiden kanssa on juteltu ja juoruttu ties kuinka monesti! On pohdittu syntyjä syviä, kaavailtu mennyttä ja tulevaa, suunniteltu isosti, naurettu äänekkäästi ja tietysti treenattu hiki hatussa.

Omalta osalta onni kuitenkin siinä, että vuosia vaivanneen niskaongelman syy saatiin vihdoinkin paikallistettua. Siis mitä luultavimmin kyseessä nyt liki 20-vuoden takaisen vastaiskun jälkivaivat, jotka olivat vaan tiheentyneen treenaamisen myötä tulleet siihen pisteeseen, että sanoivat itsensä lähes kokonaan irti. Mutta olempahan nyt tämän myötä osannut ottaa vihdoin neuvoista vaarin ja nimittäin oikeasti välttämään turhaa rasitusta. Sanompa kuitenkin vaan, että tällaiselle entiselle mennään-sata-lasissa-tyypin-urheilijalle ottaa todella koville kun joutuu olemaan pitkään sivussa harrastuksistaan. Siitä yhdestä arjen pelastajasta ja henkireiästä, jonka avulla olet jo pidemmän aikaa jaksanut paahtaa menemään. Terveys tulee joka tapauksessa laittaa etusijalle, etenkin näin nuorella iällä, jolloin asioihin on mahdollista vielä vaikuttaa. Muistakaa tekin siis tämä, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Out of suffering have emerged the strongest souls;
the most massive characters are seared with scars.
- Khalil Gibran

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kolmen kopla

Nuo juhlapyhät ja -päivät ovat vaan niin vertaansa vailla, koska silloin koko porukka tuppaa kokoontua yhteen ja samaan paikkaan. Tällä kertaa vuorossa oli äitienpäivä, joka kruunasi hyvin meikäläisen pidennetyn viikonlopun jonka olin muuten pyhittänyt tyystin perheen keskeiselle laatuajalle.

Family is not an important thing. It's everything.
- Michael J. Fox

Ei sitä aikaisilta herätyksiltäkään tullut vältyttyä, sillä unet loppuivat heti "kukon laulun aikaan" eli heti kun tunsin karvakuonon tepastelevan päälläni ja kun tämä alkoi tökkimään kasvojani tassuillaan. No, mitäpä tuosta kun oltiin muutenkin menossa keskustaan kaupoille, koska täältä Vaasasta ei löydy kovin hääviä valikoimaa juuri mistään mikä olisi hakusessa. Pienen kaupungin ongelmat ne on Porissakin, mutta siitä huolimatta löydettiin kaikki mitä lähdettiinkin etsimään.

Life is getting up an hour early to to live an hour more.
- Unknown

Lauantain aamukahvit juotiin varhain Kallossa, mutta vasta sunnuntaina nautittiin enempi herkuista, joita olin itselleni säästellyt viime viikkoisen matsin takia. Meitä lähti ottelemaan kolme henkilöä, mutta vain kahden matsi toteutui. Tappiothan niistä tuli, mutta fiilikset olivat silti yllättävän hyvät koska teimme sen mitä osasimme. Nyt tiedetään missä on edelleen parantamisen varaa ja miten varautua tuleviin koitoksiin. Ja mikä parasta, nyt saa taas syödä mitä ja milloin huvittaa. 

Koko meidän sisaruskööri oli siis koolla sunnuntaina. Vastaavanlaiset kerrat ovat nykyään harvassa, varsinkin nyt kun minä olen meistä neljästä se ainoa kuka asuu toisella paikkakunnalla ja käy muutenkin harvoin Porissa. Aikaa kun on rajallisesti ja vaikka sitä olisikin niin ei sitä silti jaksa jokaisena viikonloppuna körrötellä edes takaisin. Tähän päälle vielä ainaiset aikatauluongelmat kun pitää miettiä kuka on milloinkin missä tai milloin näet sitä ja tätä. 
Nyt sai kuitenkin rauhassa nauttia toisten seurasta, jutella ja kuulla mieltä piristäviä ilouutisia. Kaupanpäällisenä saatiin vielä huippuhyvä sää, jonka innoittamina lähdettiin kolmen triona kävelemään kahteen toiseen kakkukahvipöytään eli isovanhempien luo. Aika nostalginen fiilishän siinä tuli koska en muista koska oltaisiin viimeksi tuolla kokoonpanolla oltu liikkeellä, ja vieläpä kävellen!

Be nice to your siblings, they're your best link to your past
and the most likely to stay with you in the future.
- Baz Lurhmann 

Ja nyt kun on mainittu luku kolme (tuo maaginen ja monimerkityksellinen numero) on hyvä siirtyä miettimään jotakin astetta syvällisempää. Tämän haasteen tarkoituksena on tuodaan esiin kolme hyvää asiaa elämän eri osa-alueilta. Eli seuraavaksi vuorossa asioita joista minä olen kiitollinen. 

Kolme hyvää asiaa päivissäni tulevat lähinnä harrastuksen tuoman tasapainon myötä. Potkunyrkkeilystä on tullut minulle tärkeä harrastus, jota treenaan intoa puhkuen viikosta toiseen. Aktiivisen liikkumisen vuoksi pysyn siis vireänä ja työpäiväni kuluvat useimmiten tuosta noin vaan eli nopeasti. Ja ihan vain sen tiedon ansiosta, että tiedän pääseväni treeneihin heti töiden jälkeen lähes joka päivä. 

Kolme hyvää asiaa minussa eli omat luonteenpiirteeni. Ekana on mainittava, että olen leijona. Enkä nyt tässä yhteydessä tarkoita horoskooppimerkkiäni. Olen pääasiassa rauhallinen, sivusta katsova sielu, joka ottaa ohjat käsiinsä mikäli tilanne niin vaatii. Tyynen ja hiljaisen ulkokuoren alta löytyy siis helposti ärähtävä kipittäjä, joka vaatii syttyäkseen vähän patistelua tai muutaman tönäisyn vastustajalta. 
Olen valmis tekemään myös vaikealtakin tuntuvia päätöksiä. Elämämme on tehty meitä varten eikä siis siksi, että eläisimme jonkun muun vuoksi tai takia. Jos sinulla on jokin unelma, niin uskalla toteuttaa se vaikka joutuisit luopumaan sillä hetkellä jostain muustakin. Minulla oli aikanaan haave, jonka toteutin, koin menetyksen mutta nyt olen tässä. Vahvempana ja paremmin itseni tuntevana. Olen siis rohkea.

Kolme hyvää asiaa elämässäni ovat läheiset, harrastuksen tuoma ilo sekä vakituiset tulot. Läheisillä tarkoitan oman perheeni (vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat) lisäksi tietenkin myös niitä muutamia ystäviä, joiden kanssa voimme jakaa elämämme ilot ja surut. Vuorokaudessa saisi vain olla enemmän tunteja ja viikossa enemmän päiviä, että kerkeisin heitä useammin näkemään.

Kolme hyvää asiaa blogissani ovat tärkeitä ainakin minulle itselleni. En kirjoittele tänne tarkoituksella mitään yöpöydän päiväkirjaa, mutta tykkään kuitenkin jakaa omia ajatuksiani, fiiliksiäni ja reissukuviani muiden ihmeteltäväksi. Kuvat kertovat aina enemmän kuin pelkät sanat, joten olen havitellut samaa ajatusta myös tekstiin laittamillani lainauksilla, jotka liittyvät aina jollakin tapaa kyseessä olevaan aiheeseen. Niiden takaa löytyy usein siis jokin sanoma.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna liittyvät muistoihin. En tule milloinkaan unohtamaan Kambodzan reissua, jossa matkaseuranani oli yksi uusimmista ystävistäni. Erityisen kiitollinen olen myös treenikavereista, sillä te olette tehneet salille tulosta ja treenaamisesta niin mieluisia, että teidän näkemistänne odotan aina ennen seuraavia treenejä. Yksi asia tallentunee mielensopukoihin vasta loppuvuodesta, mutta siitäkin tulen olemaan mielettömän iloinen.

Better three hours too soon than a minute too late.
- William Shakespeare

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuonna 2017 koettua

Tänä vuonna kerkesi tapahtua taas yhtä sun toista. Heti vuoden vaihteen jälkeen jännitettiin uutisia työrintamalta ja lopputuloshan oli, että paluu Vaasaan olisi edessä. Täällä sitä nyt ollaan ja muutama vuosi vielä tulevaisuudessakin, sillä ensi vuonna astelen duunipaikalle vakituisen työntekijän saappaissa. Tai tarkemmin ottaen sellaisissa vanhan muorin sisätyökengissä eli sandaaleissa. Väliäkö sillä, koska ne kun vain sattuvat olemaan heti villasukkien jälkeen ne kaikkein mukavimmat töppöset.

Pleasure in the job puts perfection in the work.
- Aristotle


Entuudestaan tuttuun työhön ja työyhteisöön palaaminen oli helppoa kun ei tarvinnut kuin saapua paikalle ja alkaa takoa rautaa. Sama päti myös treeneihin palaamisen kanssa, koska Vaasassa minua odotti tuttu porukka koutseineen. Loppuvuosi tulikin pyhitettyä suurimmaksi osaksi tälle rakkaalle harrastukselleni, johon olin päättänyt keskittyä täysillä. Pari kuukautta siinä taisi mennä vähän niin kuin laput silmillä, mutta sekin kyllä palkittiin loppujen lopuksi kun allekirjoittaneen potkunyrkkeilijän käsi nostettiin koholle nimipäivänsä kunniaksi. Sen jälkeen meni muutama päivä pää pilvissä kun sitä tuli kuljettua suupielet niin leveänä, että Naantalin aurinkoakin kävi kateeksi! Tiedoksenne, että olen kuitenkin jo nyt palannut takaisin maanpinnalle.

To be a great champion you must believe you're the best.
If you're not, pretend you are.
- Muhammad Ali

Olemattoman Suomen kesän aikana kertynyttä pisamasatoa käytiin vahvistelemassa Espanjan auringon alla. Ensimmäinen ulkomaan lomamatka mamman kanssa sujui hyvin, joten eiköhän sitä voisi joskus toistekin lähteä. Jos vaikka sitten onnistuttaisi hengailla ilman nälästä johtuvia kiukunpuuskauksia tai muita vastoinkäymisiä. 


Huomattavasti vähemmillä tunnepurkauksilla päästiin Levin reissulla. Oli aika huisia päästä viettämään vielä tässä iässä kunnon laatuaikaa akselilla sisko ja sen veli. Varsinkin kun muistaa hyvin sen kuinka hän vei minua silloin pienempänä nassikkana aina uimaan ja sinne sun tänne. Nähtäväksi jää toteutuuko sama reissu myös kesänä vai lähdemmekö jonnekin muualle fillaroimaan. Nyt kun on kerran itselläkin astetta parempi ja erilaisempi (aka the best) pyörä, jolla tarpoa tuntureilla. Ja on se myös pari kiloa kevyempikin, niin saatan jaksaa kantaa sitä tunnin tai kaksi pidempään. Ei siis mitenkään sillä ettenkö pystyisi sitä ajamaan kivikkoisessa maastossa suoraan ylämäkeen middle of nowhere.


Kuten jokaisesta aiemmasta menneestä vuodesta, riittäisi tästäkin kirjoitettavaa vaikka kuinka. Taasen muutama uusi tuttavuus, paljon menoa ja meininkiä ja tärkeimpien ihmisten kanssa hengailua. Tulkoon tulevasta vuodesta yhtä hyvä kuin tästäkin ja ehkä jopa ripauksen parempi!

We must let go of the life we have planned,
so as to accept the one that is waiting for us.
- Joseph Campbell

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Kesän selviytymispakkaus

What's The thing that makes your summer? What do you need to make it a bit better that the previous one? Have you got any must-things-to-do that you simply cannot pass? Any old habits that you tend to do year after year or some wicked or naughty ideas you would like to do?


You can call it survival kit, to-do-list or whatever you want to, you name it. And liked it or not, but now I'm about to share some of my summer thoughts to you fellas. I'll shortly (by few photos) let you know what I'm usually doing when I'm not at work.


Because of the bare fact that I need to work I don't have so much time to do anything during the days. But weekends on the other hand are blessings, pure blisses to my life (and for all the others who are working on weekdays). Sure you can get a lot of things done after coming home from work, but then you might feel yourself a bit tired at the end of the day or the day after. But it's all about your attitude and how do you use your daily minutes and hours. Remember that time is valuable and precious, do not throw it away.  


For those of you who already know me, you know that I'm at my best when I'm eating. And oh yes I love eating! And if I ever start to seem a bit anxious or grumpy just give me something to eat, please. It will make me feel a lot better. And I bet that you don't want to see me while I'm having my-snickers-moment-of-the-day. Neither do I if I was you.


And what comes to delicacies, the photo above will show you my weakness. If I could I would live the rest of my life eating nothing else but yummy ice-creams. 


Though it's summer it's not an excuse to be lazy, eat and do nothing. Think about all the stuff you put in to your mouth and how much you do sports or get your ass up from the couch anyway? You can be a loafer every once in a while but not all the time. Go out for a walk. Meet up with your friends and hang around with them. If you live by the sea (or some river or lake) run to the water. Feel those refreshing waterdrops against your skin.


Summer is nothing without rain and here in Finland we tend to have it quite often. And these days when it rains it usually rains a lot. That's why you must have rubber boots in your closet. The more colorful or patterned they are the better! These so to call "wellies" are also pretty useful when you go to festivals where suprisingly and by chance rains too. I've been in Provinssirock twice and on both times it has been raining. Although, in this year it rained a lot more than last time. And I bet you don't want to ruin your Chucks or any other beloved shoes you have, so go and get yourself a wellies! 


Enjoy all the little things in life. If it's necessary, take some time for yourself. Take a journey to the inner you and find the real you. It might take time so don't hustle. Found the beat thats moves you, the one that gives you strength and will to go further.  

Wave your hands in the air
like you don't care.
Glide by the people as they
start to look and stare.
- Song by Korn

maanantai 31. elokuuta 2015

Beginning of fall

Totesin viimeksi olevani lomalla ja samoissa kuviossa mennään edelleen. Kutsun tätä kesälomaksi, sillä minulla ei muuta lomaa viimeisen neljän kuukauden aikana ole ollut. Kiitos töiden, mutta loma kuin loma, niin eikai sillä nimellä niin väliä. 

Aurinkoa on palvottu ja ensimmäiset syksyn merkit huomattu. Eräänä iltana silmäni osuivat puista pudonneisiin, kuivan rapsakoihin lehtiin. Silloin se iski. Kesä on ohi ja syksy on täällä. Se siitä varsinaisesta kesän lomasta. 


Life starts all over again
when it gets crisp in the fall.
- F. Scott Fitzgerald 

Tämä taitaa olla ensimmäinen syksy vuosiin, kun ei tarvinnut ajatella paluuta koulun penkille. Tuntuu jotenkin vapauttavalta, mutta samalla haikealta. Mihin kaikki aika oikein on mennyt? Kolme vuotta korkeakouluopintoja takana ja viimeinen edessä. Kolme vuotta täynnä muistoja, naurua, itkua, hetkiä ja ihmisiä, joista en halua päästää irti koskaan. Nyt olemme kaikki muuttaneet toisaalle ja tilanne on aivan toinen. Mutta toistaalta jäljellä ei ole enää ainuttakaan luentoa tai kurssia. Ainoastaan lopputyö, jolla tulee tuodaan esiin kaikki se tietotaito, jotka on viimeisten vuosien aikana pääkoppaan ahdettu. Suoraan sanottuna todellinen mission impossible. 

---

Summer is over and autumn is already here. I think this is the first time in years when I don't need to go to school. It feels kinda odd, but at the same time I feel really relief. No more lectures or courses to attend. After a final thesis it will all be done. Until for now.

Just wondering what the future is hiding from me 'cause now I don't have any idea what to do or where to be. I've moved into a new apartment which I literally love! It's perfect and I can even see the sea from my living rooms window. I'm still missing a kitchen table and few paintings, but those are only a little things which doesn't really matter.   


Life isn't about finding yourself.
Life is about creating yourself.
- George Bernard Shaw

Varsinaiset lomailut jäivät lyhyeen, kun piti valmistautua tulevaan muuttoon. Elämän varrella kertyneet tavarat tuli pakattua jälleen kerran laatikoihin, joiden kyljissä luki vaihdellen joko Rainbow tai Pirkka Banaani. Onnittelut näin etukäteen myös huomisen Pirkan päivän sankareille. 

Tätä nykyä menen aika harvoin vanhoille kotikulmilleni, mutta aina kun sinne menen, niin olen valmistautunut siihen, ettei aikaa ole koskaan tarpeeksi. Lyhyiden viikonloppujen aikana pyrin näkemään mahdollisimman paljon perhettä ja kavereita. Helppoa se ei ole, sillä vuorokaudessa on todisestusti aivan liian vähän tunteja, ja osa ihmisistäkin asuu hieman kauempana, jonka vuoksi aikataulut tuppaavat mennä ristiin. 


Tällä kertaa onnistuin tavoitteessani varsin hyvin, mikä teki Porissa vietetystä ajastani jälleen kerran erittäin mieluisan. Näin kavereita, joiden kanssa paransimme maailmaa ja hukutimme huolemme mihinkäs muuhunkaan kuin kermajäätelöön. Yksi päivä lähti puolestaan käyntiin aamun pitkällä kahvikakku -tuokiolla isänäitin kanssa. Oli ihanaa jutella pitkästä aikaa kunnolla henkilön kanssa, jota tulee nähtyä aivan liian harvoin. Nauraa menneelle ja pohtia tulevaisuutta.  

Rejoice with your family
in the beautiful land of life.
- Albert Einstein


Uusi koti alkaa olla viimeistä silausta vaille valmis, ja porukoista oli todella iso apu viikonloppuna. Laitettiin yhdesssä paikkoja kuntoon talkoomeiningillä. Välillä käytiin vähän hulppeammassa paikassa syömässä ja illalla hommia jatkettiin kera kaljan ;D Paljon saatiin aikaan ja nyt puuttuu enää pari taulua ja se ois siinä. Ai niin ja keittiöstä puuttuu tosin ruokapöytä, mutta onnistuu se syöminen väliaikaisesti vaikka banaanilaatikon päältä. 

You are the author of your own
life story. You can start a new
chapter anytime you choose.
- John & Eden

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Tätä on odotettu

Tämä kesä oli sitten tässä. Työt on tullut taputeltua ja nyt ollaan lomalla kunnes toisin todistetaan. Kesäloma, syysloma vai ihan vaan loma? Oli mikä oli, mutta tästä otetaan kaikki mahdollinen ilo irti, vaikka sen joutuisikin kaivamaan ojasta ja allikosta.


Akkuja ladataan minkä kerkiää ja nautitaan auringon lämmöstä. Energiaa ja puhtia voi haalia itselleen tavalla tai toisella, mutta allekirjoittaneelle se käy parhaiten mökillä.




On saari, meri, perhe, hyvää ruokaa (juomia unohtamatta), vapaus, rauha sekä sauna. Siellä on niin erilaista kuin kotona, että arjen ja stressin unohtaa heti. Siellä kun ei ole kiire yhtikäs mihinkään. Saa vain olla ja möllöttää siellä missä huvittaa. Laiturilla, nurmikolla, tuvassa tai terdellä. 

Yksinkertaisen täydellistä.



Taking time to do nothing often 
brings  everything into perspective.
- Doe Zantamata


Kokki kolmonen elementissään ja mökkivaatetus kohdillaan

Silloin aina kun menee saareen, niin lähtee tuo syöminen vaan aika helposti lapasesta. Ehkä vähän turhankin helposti, mutta elämästä tulee nauttia. We only live once ja sitä rataa. Ihan siis se ja sama vaikka lounaaksi syödään lättyjä ja hilloa ja juodaan päivän ensimmäinen huurteinen. Heti perään suklaakakkua. Mutta ei tällä kaavalla kovin usein mennä. Joskus tulee vain sellaisia päiviä, joina normaalit ateriatottumukset ja ruokarytmit laitetaan ylösalaisin. Syödään mitä ja milloin huvittaa. Kaurapuurot unohdetaan kotiin. Ja mikäli kaapeista ei löydy mitään mieleistä, niin eikun kauppaan. Veneellä tietenkin.


<3


Vielä muutama päivä totaalista lepoa ja hölläilyä ja sen jälkeen hommiin. Edessä muutto, joka tietää siis pinottain banaanilaatikoita. Omaisuuden inventaariota ja paketointia. Elämä pyörille ja talla pohjaan. Koskakohan tämä alituinen ramppaaminen oikein loppuu? Koska voin sanoa, että ei ikinä, ei ikinä enää? En ikinä. 


Räpsöö


To do is to be.
- Nietzsche

To be is to do.
- Kant

Do be do be do.
- Sinatra


 Happiness is an inside job.
- Mandy Hale


tiistai 28. toukokuuta 2013

Vuoden viisaampi

Nyt on sitten eräänlainen rajapyykki saavutettu, kun on täytetty pyöreitä. Ensimmäinen ikäkriisi siis tiedossa... aapuva! 
No mutta eiköhän tästä selvitä. Ei saa vaan ajatella sitä kamalaa tosi asiaa, että seuraavaksi pamahtaa lasiin kolmekymmentä.

Oltiin ostettu valmista croissant-taikinaa jonkinmoisessa säilykepurkissa. Ei ymmärretty säilyttää sitä jääkaapissa (kuten purkin kyljessä ohjeistetaan), vaan kuivakaapissa huoneenlämmössä. Noh.. arvatakin saattaa, ettei kaikki tainnut mennä suunnitelmien mukaan. 

Purkissa lukee: "Pakkaus avautuu itsestään" ja mikä todellakin pitää paikkansa. Kuului "POKS!" ja kaapista löytyi taikinaa pursuava purkki. Taikina oli mennyt aavistuksen pilalle liian alhaisessa lämpötilassa, jonka takia lopputulos ei päätä huimannut. Mutta tulipahan persoonallisen näköisiä croissantteja :-)


Päivän päätähtenä (minun lisäkseni) oli itse valmistamani Brita-torttu! Maku oli mitä mahtavin, ei suinkaan liian makea, vaan kivan kesäinen. Resepti oli melko monimutkainen, mutta kaikki työ oli kyllä vaivanarvoista!


20 kaunista ruusua
Uusi jalkapallo (näkyy taustalla)
Sisar -sormus <3
Nälkäpeli -kirjasarjan viimeinen osa
Kauan haluttu parfyymi
Muumi -mehukannu ja lautanen


Koko elämä on kokeilua,  mitä enemmän kokeilet, sitä parempi.
- Ralph Waldo Emerson

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Viikonloppu kivaa

Perjantain vapaapäivän kunniaksi lähdettiin kiertämään kirpputoreja Niinan kanssa, mutta budjetin sallimissa rajoissa.
Ensimmäisessä kohteessa aikaa meni melkeen toista tuntia, kun koko ajan löydettiin jotain kivaa tai ainakin todella kiinnostavaa. Eikä kyllä yhtään ihme, ainakaan mun kohdalla.. mä oon meinaan sellanen, et katson kaikkea mahdollista (vaatteita, astioita, kenkiä, laukkuja, kirjoja). Ja lopputulos on, että aikaa menee ihan hulluna ja nopeesti. Yleensä tämä kaikki kuitenkin palkitaan aina lopuksi, niin kuin kävi tälläkin kertaan. Suurimmaksi löydöksi osoittatuivat Zaran farkut ja John le Carrenin Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja -romaani. 

Vuonna 2011 valmistui samanniminen elokuva (Tinker Tailor Soldier Spy), mitä en ole kuitenkaan vielä nähnyt, suuresta halusta huolimatta. Sitten sieltä kymmenien kirjojen seasta silmiini osui tuo nimi ja olin ihan, että "JES! Nyt saan tuon ihanaisen koristamaan kirjahyllyäni" ja nyt se on lukujonossa odottamassa omaa vuoroaan. 
Eli ensin kirja ja sitten vasta elokuva :)

Heti kun pääsin takaisin kämpille, niin en ehtinyt muuta kuin pyörähtää eteisessä ja purkaa löydökseni kangaskassista, ja vaihtaa tilalle Rappakaljan! Illan ohjelmaan kuului nimittäin lautapelien pelailua ja juoruilua kera baardimaisterien! ;>

Lauantainakin oli vuorossa shoppailua, mutta tällä kertaa äitin ja mummun kanssa :) Forssassa ei todellakaan ole montaa vaatekauppaa, mutta käytiin ne vähäisetkin läpi, hyvällä lopputuloksella, jokainen sai itselleen jotakin uutta!

Äiti toi kotoa uuden kukan! Sen edellisen, pikku hiljaa lyyhistyvän tilalle. Vaihdettiin ruukkuja ja tulilatva koreilee nyt uudessa tumman pinkissä ruukussaan ikkunalaudalla.

Siitä ei voi sen enempää sanoa. Käväistiin yhdessä pikku kuppilassa (niitäkin on täällä tosi vähän), päätin hieman epäröiden ottaa kyseisen kakunpalan (marenkia? toivottavasti ei liian makeaa) ja hyvä, etten sitä vaihtanut, koska se oli täydellistä! 

Tehtiin myös sellainen havainto, että  Marimekon tehtaanmyymälässä Humppilan Lasitehtaalla on huomattavasti halvempaa kuin Forssan Puistolinnan Marishopissa. Yksien laukkujen hintaero oli jotain 20 euron luokkaa, mutta sehän selittyy sillä, että toinen paikoista on tehtaanmyymälä, jossa tavaraa on aina halvemmalla, vai? 

Koko viikonloppu oli kaiken kaikkiaan täydellinen. Täynnä todellisia löytöjä, ulkoilua, naurua, ystäviä ja perhettä. Enää kolme päivää koulua ja sitten alkaa se kauan odotettu ja ansaittu hiihtoloma. 

Jos sanoo itselleen, että päivästä tulee hyvä,  näin melko varmasti käy.
- Norman Vincent Peale