Surkeiden sattumusten sarja

Illat ovat pimeitä ja aamut  valoisia. Ainakin vielä pienen hetken, sillä pian koittaa taas se jatkuvan pimeyden aika. Aamulla kun heräät on pimeä ja iltapäivällä on taas/edelleen pimeää kun menet kotiin.

Pieni siirto kelloissa ja tadaa, kesäaika on päättynyt and it's winter time!

For every dark night,

there's always a brighter day.

- Tupac Shakur
  

Tuo pimeys ei nyt sen suuremmin kyllä tunnu missään, kun siihen on jo tottunut, mutta pienet epäonnistumiset sen sijaan saavat sekä suun että mielen mutrulle. Juuri kun sitä ehti toivottaa itselleen hyvää alkanutta, aavistuksen aurinkoista viikkoa, niin johan alkoi..

Sateessa kävely on ihan fine, ei haittaa, mutta pienet, jatkuvalla syötöllä tulevat "vastoinkäymiset" ja "kömmähdykset"? Välillä niille ei vaan näy loppua. Onneksi asiat voi aina tehdä toisella tapaa ja usein niihin löytyy myös jokin piristävä päivänpaistekin. Täytyy vain jaksaa ajatella asioita niiden kaikilta kanteilta.

Nothing happens by chance. 

- Paulo Coelho

Seuraavaksi muutama Erkki Esimerkki onnistuneesta alkuviikosta:

- Tittidiii, jes pääsen "ajoissa" nukkumaan 

- Ringring herätyskello soi, tiedossa viikon eka työpäivä

- Sitten suihkuun eli valot päälle click

- Mitä ihmettä lamppu palanut siis no light

- Suihku pilkkopimeässä, ovi hieman raollaan

- Aamupuuro nassuun ja töihin mars

- Työt jäävät lyhyeen kun ei vain nappaa

- Pientä voittoa kirpputorilta ja uusi kirjalöytö

- Seuraavaksi lenkille.. ääh ei jaksa

- Auton rattiin ja kaasutellen siskon luo

- Nälkä -> keitä kahvia

- Lisää uusia kirjoja

- Koirien kanssa hengailua aka terapiaa

- Toisen kahvikupin kohdalla istahda lattille

- Karvakaveri seuraa -> töks&loiskis -> märkä lattia

- Hahahhaaa eipä tässä mitään siis piece of cake

- Mennessäsi nukkumaan lyö varpaasi -> voimasanoja

- Ja heti perään vielä olkapääsi -> lisää voimasanoja

- Käläkälä herätys ennen omaa kelloa

- Suunnaton ärsyyntyminen -> ah mikä aloitus päivälle

- "Aamurytmi" ja "rauha" tästä syystä sekaisin

- Astu tulikuuman suoristusraudan päälle -> HUUDA
- Kunnon piste i:n päälle
- Joko rupeaisi riittämään?

Seuraavaksi pohdit vain sitä, että voitko mennä illalla ollenkaan treeneihin (eli tinttaamaan tatamille) päkiässä olevan (suht lievän) pallovamman kanssa? Takuulla muuten menen. En todellakaan aio antaa sen haitata.

Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä?  No näin.

Lessons in life will be repeated

until they are learned.

- Frank Sonnenberg

Tänään edessä muutto, joka toivottavasti menee edes astetta paremmin kuin kaikki muut asiat tähän mennessä. Muuten loppuu usko.

But think about all the bright sides, tänään taas omaan kotiin! Loppukesästä tapahtui vähän yhtä sun toista. Asiat ovat vaatineet hieman järjestelyjä ja koetelleet ties ketä, mutta jos pian rupeaisi helpottamaan.
 

Life is really simple,
but we insist on making it complicated.
- Confucius

Ja tämäkin siis varmaan jo tämän vuoden sadastuhannes muutto, mutta lupaan etten aio siirtää omaisuuttani enää mihinkään tämän vuoden puolella. Ensi vuoden kujeet ovat sitten täysin uusi juttu.

With the new day comes

new strength and new thoughts.

- Eleanor Roosevelt

Kaikkien aistien syksy

Tällä kertaa lyhyttä ja ytimekästä asiaa syksystä. Ihan ensimmäseksi on pakko todeta, että kyseinen vuodenaika on mitä luultavimmin mun lemppari. Onhan ne kesät lämpimämpiä ja syksyllä sataa vain vettä ja on kylmä. Tuulikin ottaa täällä rannikolla pattiin ihan ympäri vuoden, satoi tai paistoi, mutta mitäs noista. 

Mikä sitten oikein tekee syksystä kivan? Se, että se on mahdollisesta kokea niin monella tapaa. Ekana mieleen tulevat kaikki upeat värit, joita voisi ihastella (näköaisti) ulkona köpötellessä vaikka ikuisuuden. Maahan pudonneet lehdetkin rapisee kivasti jalkojen alla (kuuloaisti). Toisena hieman purevat (tuntoaisti) aamut ja illat, joiden välissä aurinko jaksaa vielä nousta ylös taivaalle ja lämmittää ilmaa juuri sopivasti. Kolmantena tähtitaivas, jota olisi varmasti vieläkin hienompi (näköaisti) pällistellä, jos tunnistaisi sieltä Otavan lisäksi jonkun muunkin kuvion :D 

Sitten on eräs omintakeinen tosiseikka miksi juuri minä pidän erityisesti syksyistä, nimittäin tuoksu. Se ensimmäinen nuuhkaisu (hajuaisti) raikkaasta ulkoilmasta, jonka otat ulos astuessasi. Silloin on ihan sama onko lämpötila käynyt yöllä lähellä nollaa tai jopa pakkasella, niin siinä on vain sitä jotakin. Toivottavasti jollakulla toisellakin alkaa kellot soimaan tässä kohtaa, etten vain olisi ainoa tämän kyseisen tuoksun ilmanottoaukkoihinsa aamuisin vastaanottava olento. Kaikki siis huomen aamulla imppaamaan tai nuuskimaan sitä ilmaa!

Viimeinen liittyy luonnossa kasvavaan ruokaan (makuaisti), jota on tarjolla yllinkyllin mikäli niitä osaa vain hyödyntää. Unohdetaan sesonkiajat tms. ja syödään mitä kaappeihin on tullut kerättyä. Puolukkaa on ainakin tullut syötyä ja paljon, vaikka en ole niistä aiemmin oikein tykännytkään. Meneillään varsinainen puolukkahurmos, ja mitä happamampaa niin sen parempi :D 

Sienestämäänkin ajauduin kerran puolivahingossa kun olimme mamman kanssa patikoimassa. Ensin lasten kyselyikään verraten jatkuvaa jankkausta: 

"Mikä tuo on?"

"Entä tuo?"

"Ja tuo?"

"Osaatko tehdä tästä ruokaa?"

"Miksi tätä ei voi ottaa?"

"Mikä tämä nyt olikaan?"

"Tämä on söpö, otetaanko tämä?" 

Sitten kun aloin vähän ymmärtää tämän asian suhteen, niin siitä se vasta lähtikin. Seuraavat kaksi tuntia meni kökkien suuntaan jos toiseen. "Tuolla on sieni, menempä tuonne. Eikuin tuonne." Hetken päästä leuka ylös ja katsomaan missä näkyisi äidin punainen takki, ei missään :D Lopuksi tuli todettua, että ei siinä montaa kymmentä metriä tullut eteenpäin edettyä, vain sivuille ja eestaas. Ja kun kerran opit sienestämisen jalon taidon, niin ei muuten meinaa tavallisesta kävelylenkistäkään metsässä tulla yhtikäs mitään. Silmät kun näkevät kahtenaan sieniä joka puolella :D Olkoon tämä sitten vaikka tattihurmosta. 

Luonnonantimien näpertely ja syöminen näkyvät myös kätösissä. Vähän väliä ovat sormet olleet punaisina puolukoiden napsimisesta (itse en siis ole niitä ainakaan vielä kerännyt) tai mähmässä sienien tutkiskelusta. 

Posketkaan eivät ole pyöristyneet tai keskivartalo leventynyt (noin niin kuin omasta mielestä), sillä meneillään on herkkulakko, joka toivottavasti pitää tuonne jouluaattoon asti. Pienen liikuntatauonkin jälkeen olen saanut harrastukset takaisin kuvioihin. Viikonloppuna juostiin pallon perässä Futsal Openingissä, eilen käväisin KB-treeneissä ja tänään jatketaan viikon juoksuputkea, kolmas kerta toden sanoo. Tai sitten ei, sillä kroppa on päästä varpaisiin aivan juntturassa.

Everybody gets so much information

all day long that they lose 

their common sense.

- Gertrude Stein

Week 7

Almost all the leaves are fallen from the trees and are formed a colorful layer on the ground. The layer of transformation, a change towards winter. 

Now when the weather it's still quite warm it's the best time to go and explore as many new places as possible. When winter comes and it really is coming, it's gonna be so cold that staying inside under a warm blanket drinking hot chocolate or tea (which one you prefer) sounds so much better than being outside and freezing like a snowman. 

One building in our campus area in Ultuna

Autumn trip to Eckerö

One of the most important things that you should do is to eat. You need to get so called "spare food" that will help you get through the cold winter. Otherwise you might hear your bones clattering. Here in Uppsala we've been enjoying veggie dinners and also celebrated international Kanelbullens dag (Cinnamon Roll Day, Korvapuustipäivä)!

The best bakers ever!

It's raining outside and I just finished my cup of tea. Hopefully tonight I'll get some sleep 'cause last night I couldn't. But the reason for that was coffee that I drank just a moment before going to bed. 

Some people say that if they drink coffee late in the evening they can't get sleep. So is it the coffee or caffeine that keeps them awake? Or something else? 

For me this was the first time that I stay awake almost all night because of coffee. Actually, two big cups of dark-roasted coffee. Swedish coffee.    

I was lying in my bed and trying to get some sleep but for nothing. I was wide awake and rolled around till it was 4 in the morning. After a while I finally fell asleep. When I woke up I was quite happy and smiling even though I'd just slept only a few hours. But I don't mind. This day turned out to be a pretty nice one after all. Now it's again time for me to go to bed, hoping that this night will be better than the last one. 

Do not dwell in the past, do not dream of the future,

concentrate the mind on the present moment.

- Buddha 

Med vänliga hälsningar,

Ennätykset on tehty rikottavaksi

Nyt on kyllä syytä olla itsestään ylpee, sillä se todellakin on helpommin sanottu kuin tehty (siis oman juoksu aikansa parantaminen). Launtaina osallistuttiin Kankaanpään maratoniin, joka on yksi Suomen nopeimmista reiteistä, mutta me emme valitettavasti tällä kertaa juosseet tuota ällistyttävän pitkää matkaa. Äiti ja hänen kaverinsa vetivät puolikkaan ja minä tutun kymppini, ennätykset paukkuen!

Reitti oli tosiaan aika nopea, eikä tielle osunut yhtäkään pienen pientä ylämäkeä. Aamulla oli ollut myös hivenen pakkasta, mutta paikan päällä oli onneksi käyty koko reitti läpi suola-autolla, joten kenenkään ei tarvinnut pelätä liukastuvansa. Koska ilma oli todella kylmä, niin sitä sai miettiä oikein olan takaa millaisilla vaatteilla aikoisi juosta. Itselläni oli pitkien juoksutrikoiden ja juoksutakin lisäksi myös hanskat ja pipo. Reitin ensimmäinen puolikas osui sellaiselle kohdalle johon tuuli ei osunut juuri lainkaan, joten siinä tuli pakostikin kuuma (onneksi jätin takin alta pitkähihaisen pois). Kun olin saanut hanskat pois kädestäni, niin silloinhan tuli vastatuuli vastaan ja kovaa. Ripeästä vauhdista oli kyllä siinä kohtaa hyötyä, mutta mitä kova vastatuuli silti hieman vaikeutti. Loppukirin kohdilla myös pipo oli liikaa, mutta onneksi oli takki päällä, johon sai hanskat talteen ja pipo menikin sitten keveästi kätösissä.

Ajaksi tuli lopulta 1.04.41 mikä on siis pari minuuttia parempi kuin alkukesällä Forssan Suvi-illassa)! Tiesin sisimmässäni, että saisin parannettua edellistä aikaani (Jämi ei ole mitenkään vertailukelpoinen mäkisen maasto takia), vaikka se ei ole kuulemma hirveän helppoa. Lyhyellä matkalla oman ennätyksen rikkominen on luultavasti helpompaa kuin pitkällä (puolikas, maraton), enkä silti tälläkään kertaa vetänyt itseäni piippuun asti (vedon jälkeen ja illalla oli ihan tavallinen olo, ja virtaa piukassa). Olisin varmasti pystynyt rullaamaan vielä nopeammin, mutta ajattelin silloisen vauhtini riittävän ihan hyvin. Kropalla oli kuuma ja tuntui, että lisävauhdin saavuttaminen tekisi jaloistani muusia pikemminkin kuin hengästyttäisi minut henkisyövereihin.

Seuraava haasteeni tuleekin olemaan taas ensi vuonna Suvi-illassa, jossa aion repäistä kympin alle tunnissa! Kovat on puheet vai mitä, mutta mikä vain on mahdollista, jos sitä oikein kovasti haluaa ja sen eteen on valmis tekemään töitä.

Ja sitten kun tämä välietappi on suoritettu, niin olen valmis kokeilemaan rahkeitani puolikkaalle!

Fiilikset olivat siis aivan normaalit heti juoksun jälkeen ja kotiin päästyämme virtaa oli vielä vaikka millä mitalla. Ruokakauppaan piti mennä, joten minäpä otin ja nappasin polkupyörän alleni ja lähdin polkemaan reilun 5 km päässä olevaan K-kauppaan. Käyhän se pyöräilykin kevyestä palautuslenkistä (etenkin kumien ollessa tyhjät ja kun paluumatkalla on kova vastatuuli).

Syksyä jatketaan päivä päivältä eteen päin syyslomasta nauttien, haravat heiluen ja valmistautuen henkisesti suureen syyssiivoukseen (niin kotona porukoilla kuin omassa pienessä kämpässäni).  

Kaikkeen, minkä eteen teet työtä, jätät osan sydäntäsi.

- Henrik Sienkiewicz