Never hööd vapaapäivä

Mikä ihmeen vapaa päivä?

 "I have never heard of it."

Paras tapa hyödyntää vapaapäivä? No shoppailu!

Tänään se tuli taas todistettua ettei sellaista päivää olekkaan, jota voisi sanoa "vapaaksi". Ei siis opiskelijan arjessa. Meilläpäin vapaapäivä tarkoittaa päivää, jona tehdään kaikki viime aikoina rästiin jääneet ("unohtuneet") tehtävät. Yksi tapa tähän, siis vapaa-ajan lisäämiseksi on jättää väliin ekskursio, sillä silloin kun muut kiipeilevät katolla katsellen aurinkopaneeleita, sinä voit istua koulun koneella tekemässä rästitehtäviä. Tämä lyhyt maininta siis maanantaista.

Tänään tiistaina piti olla tuollainen kuuluisa vapaapäivä, mutta eipäs ollutkaan (hähää)! Aamulla piti nousta aikaisin ylös ja töppösillä tepastella kouluun klo 8.45 eli aika itseasiassa aika myöhään. Siinähän meni tämäkin päivä uutta ryhmätyötä aloitellen ja noita rästitehtäviä viimeisteiltäessä. Päivän päätteeksi oli vielä kokous, joten kotiin sain laahusteltua siinä klo 17 jälkeen. Eilen olin kotona vasta kuuden jälkeen, joten tässähän oltiin voiton puolella.

Tuntuu silti siltä, että jokainen päivä on viikko toisensa jälkeen samanlainen! Duunii, duunii, duunii ja niiden päälle vielä kokouksii, kokouksii. Ei hyötyy, ei kipuu.. eikö se yhteiskunta niillä pyöri? Ihminen ei voi saavuttaa loistokasta tulevaisuutta siten, että vaan märehtii sohvan pohjalla. Elämän ja menestyksen eteen tulee tehdä töitä, joten uskon näiden viime aikaisten uurastuksieni kantavan kortensa kekoon jossain vaiheessa tai kovasti ainakin toivon niin!

Paluumatka Turusta kävi näppäristi junalla. Lippua ostaessa sain jonotusnumeron, jonka tulkitsemiseen jäi toivomisen varaa.. kahden päivän jälkeen mitään merkittävää ei ole kuitenkaan (vielä) tapahtunut.

En nyt väitä, etteikö minullakin olisi joskus OIKEITA vapaapäivä, mutta tässä viime aikoina ne ovat todella olleet piilossa kiven alla. Viikonlopun YKL-kokous kuului niihin piilossa oleviin ja onneksi löysin sen, sillä se tuli todellakin tarpeeseen. Lyhyt viikonloppu lähes tuntemattomassa Turussa teki tehtävänsä. Pikainen irtiotto Forssan arjesta antoi sitä kauan kaivattua puhtia ja intoa, jonka voimin tulen tekemään koko tämän viikon (ja ehkä myös ensi viikon) täydellä teholla koulujuttuja niin, että oksat pois!

Tänään varmistui myös muutama muukin asia, joista kuulette kuitenkin vasta myöhemmin ;-) Joten pysykäähän kuulolla, eiku siis näkösällä tai jotain siltä väliltä!

Viikonloppuna donitsibaarissa syömässä kaikkea muuta kuin donitsia!

Kalenteri näyttää 25. maaliskuuta eli se tarkoittaa sitä, että meikäläisellä on synttärit tasan kahden kuukauden päästä! Jiihaaa :-) Kesälomakin alkaa jo vappuna, joten tässähän alkaa jo menojalkaa ja punattuja kesävarpaita vipattamaan!

Parempi epäonnistua jonkun tekemisessä,

kuin onnistua siinä, ettei tee mitään.

- Tuntematon

Lauantaiaamun ylösnousemus

Herätyskello soi kello 5.18 (kyllä, omaan erittäin omituiset herätysajat). Sitten aamupuurolle ja pakkaamaan.

Kello 7.00 astun linja-autoon kohti Turkua, olen menossa YKL:n opiskelijatoimikunnan kokoukseen.

Nyt parhaimmillaan kello 7.20, kirjoitan matkapuhelimellani (eka kerta) näitä kyseisiä kirjaimien muodostamia sanoja, jotka yhdessä muodostavat yllätysyllätys lauseita!

Aurinko paistaa nyt jo korkealta taivaalta. Hetki sitten se oli vielä iso appelsiinia muistuttava mökläle kaukana horisontissa.

Miksi ihmeessä joudun heräämään jo toistamiseen ennen kello aamu kuutta... sanoppa se. Tälläinen on meikäläisen perus "viikonloppu". Aikaisin nukkumaan (jos kerkiää) ja vielä aikaisemmin ylös. Usein kyseessä on aikainen aamulenkki, tässä kun puolimaratoonille pitäisi harjoitella... tai "jotain ihan muuta" (fiksuna ihmisenä kun olen itselleni haalinut yhtä sun toista tekemistä).

Kuka muu muka viettää naistenpäivää kaupungintalolla, kaupunginstrategiaa kehitellen? Syö siellä ahnaasti opiskelijan tapaan hernerokkaa ja saa kaupungilta kyseisen päivän kunniaksi muhkean punaisen ruusun. Varmasti aika moni, jos on vähänkään yhtä paljon sekaisin kuin meikäläinen.

Se mitä ihmiset tekevät päivittäin, tekevät meistä sitä mitä olemme, tässä ja nyt sekä ehkä myös hamassa tulevaisuudessa. Aika syvällisiä mietteitä heti aamutuimaan, mutta hei tällänen mä olen (haittaakse?).

Luulin, että puhelimella olis kauheen vaikeeta kirjottaa blogia, mutta tää on oikeesti aika kivaa. Sanoja tulee niin reippaasti, että oksat pois! "Sano mitä ajattelet", kuvaa tätä just täydellisesti eikä vaan melkeen. Pitää siis harjoittaa tätä toistekin.

Tuntuu, että kaikki vapaa-aika kotona menee pelkkien koulutöiden tekemiseen, niinkun aina ennenkin. Sen takia tänne kirjoittaminen on jäänyt vähäiseksi, mutta jos nyt taas pysyin edes hetken kärryillä.

Bussilla matkustaessa, kun ei ole läppäriä mukana tai ei voi ottaa tirsoja, koska 22 minuutin kuluttua pitää vaihtaa toiseen bussiin, niin voi ottaa tosta noin vain kapulan käteen ja antaa runosuonen (äläkä sitten lue runosuoli) tehdä taikojaan. Enää ei siis pitäisi olla ongelmia kirjoittamisen suhteen.

Siinä kaikki nyt tällä kertaa.

Olet mitä syöt.

Nälkääs syö vaikka jänistä.

- Iskä & Eerittimummo

Koulutusta, hakoteillä, risteilyä ja verenvuotoa

Nyt lyhyesti parilla kuvalla terästettynä juttua Lemmenlautta -risteily reissustamme ja päivästä sitä ennen! 

Eli torstaina oltiin kahden keketuutori-toverin kanssa Hämeenlinnassa liikuntatuutorikoulutuksessa. Koulutus kesti vaan kolmisen tuntia, ja saatiin vaan uudeksi tehtäväksemme järjestää syksyllä uusille opiskelijoille liikuntatapahtumia (plus muuta sen sellaista) ja kannustaa ihmisiä liikkumaan. Voisiko helpompaa lisäkoulutusta ollakkaan, missä oli ensinnäkin aivan mahtavan kivaa ja saa kaiken lisäksi helposti lisää pisteitä.. minä sanon että ei. 

Koulutuksen jälkeen osallistuttiin Hakoteillä - Lähiravintolakiertoajeluun, jossa siis kierreltiin eri paikkakuntien baareja/pubeja bussilla. Kaikki alkoi Hämeenlinnasta, sitten käytiin Rengossa, Forssassa, Jokioisilla, Ypäjällä, Loimaalla ja Tammelassa. Bussi pysähtyi jonkin kuppilan eteen, meille annettiin kelloaika koska bussi jatkaa matkaansa (myöhästelijöitä ei odotettu), sitten 5 minuuttia ennen lähtöä puhallettiin pilliin merkiksi, että pian matka jatkuu! Oli kyllä kokemuksen arvoinen reissu ja jonne on pakko mennä joskus uudestaan!

Kaikki päättyy aikanaan, niin myös kiertoajelu, jonka jälkeen ilta jatkoi menoaan yhdessä Hämeenlinnan baarissa. Oltiin asennoiduttu siihen, että tullaan takasin Forssaan ensimmäisellä bussilla mikä sinne päin aamulla lähtee, eli 5.45. Meille tarjottiin toki paikkoja minibussista, mutta jätettiin se väliin, koska ajateltiin että muuten jäädään paitsi kunnon elämysmatkailusta :D Yökerhon mennessä kiinni meidän pitäisi löytää vaan jokin jatkopaikka tai 24h huoltoasema tms., jossa voitaisiin sitten tuo baarin sulkemisajan ja bussin lähdön erotusaika viettää. 

Ilta tai siis yö veteli viimeisiään ja meitäkin alkoi vähän ramaisemaan, ja kappas kummaa meille tarjottiin taas kyytiä kotiin. Ei mennyt kovinkaan kauaa kun päätettiin, että tähän tarjoukseen tartutaan. Päästiin pidemmittä mutkitta mun luo nukkumaan pari tuntia odotettua aikaisemmin ja hyvä niin, koska seuraavaksi lähdettäisiin risteilylle! Elämysmatkailusta viis, kunhan pääsee nukkumaan ja keräämään voimia seuraavaa koetusta varten. 

Tällä Hämeenlinnan reissulla tapas taas paljon uusia ihmisiä ja sai monta uutta kaveria :-)

Muutama tunti unta, koululle syömään, takas kämpille suihkuun ja valmistautumaan tulevaan. Vasta kun oltiin selvitty edellisestä reissusta, niin oltiin taas sata lasissa menossa kohti Turkua ja Lemmenlauttaa! Tässä nyt muutama kuva ikimuistoisesta matkastamme

Matkalla huoltoasemalle otettiin pari kuvaa, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun Niina oli Turussa!

Mutta ennen kuin lopetan tämän kirjoituksen, niin vielä lyhyesti muusta viikonlopusta. Se oli nimittäin täynnä VERTA! Kyllä luit oikein, pelkkää verenvuodatusta koko juttu. 

Olen ollut meinaan lähemmäs kaksi viikkoa kipeenä (jäätävää yskää, niin että keuhkot hyppää ylös plus kolmiolääke) ja nyt kaikki sitten kulminoitui siihen, kun olin saanut pienimuotoisen nuhan (nenän limakalvot oikeen extra kuivat). Vuotava nenä vaatii luontaisesti niistämistä ja se riitti pilaamaan lähes tulkoon kokonaan minun viikonloppu fiilikseni. Niistä kerran ja vuoda verta seuraavat kaksi tuntia kahdesti päivässä. Anteeksi nimettömän hotellin siivoojille, että peitin vessan lattian verellä ja viehättävillä hyytymillä.. nyt kävi näin. Sen verran meni kyllä hermot, kun kaiken tämän piti pilata vielä minun tuffani syntymäpäiväjuhlat minun osaltani.

Lopuksi kun horisontissa ei loppua näkynyt ja kyynelkanavistakin tuli verta oli aika lähteä päivystykseen polttamaan nokkani lopullisesti umpeen. Pitkän odotuksen ja omituisella tavalla toimivien hoitajien jälkeen pääsin takaisin kotiin ja jatkamaan epäonnistunutta viikonloppuani. Kyllä ne vissiin siellä lääkärissä polttivat oikeasta kohdasta, kun ei ole verestä kuulunut kahteen päivään yhtikäs mitään.. kiitos!

Puhe on kuin lehdet puussa; teot kuin hedelmät.

- Kiinalainen sananlasku

Hiihtoloma kuvina

Tässä ois nyt joitain kuvia ja tapahtumia meikän hiihtolomalta eli paljon muutakin tuli tehtyä mitä niistä tulee ilmi, kuten: illanviettoa, hiustenleikkuu, kesätyöhakemuksia, futistreenejä, kirppiksiä (löytöjä!), syömistä, telkkaria, löhöilyä ja muuta rentoutumista.

Onneks ei ollut kun pari astetta pakkasta (jos sitäkään). Ulos olis muuten jäätynyt, kun seisoskeltiin tovi siellä paikoillamme. Päästiin tutustumaan alokkaiden tupiin, ja näin vihdoinkin ne kuuluisat punkat. Sitten meillä vieraille syötettiin hernekeittoa ja pannaria, namnam.. teki tutaa kyllä siinä vaiheessa.

Torstaina käytiin Pampulan kanssa 2 tunnin lenkillä. Käveltiin Herrainpäivien nokkaan, kierrettiin luontopolku ja tultiin Yyterin kautta takaisin.

Turun Ruissaloonkin tuli tehtyä lyhyt kylpyläreissu äitin, mummun ja tuffan kanssa :) Käynti oli siellä ihka eka, mutta tämän jälkeen menen sinne varmasti uudelleen. Paikka oli sen verran hieno ja on sitä varmasti myös kesällä!

Tuulinen paikka tämä Suomenmaa. Joka suunnalta puhurit puuskuttaa.

- Aaro Hellaakoski