keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Sykeröt

Aaaapuva! On jääny tää kirjoittaminen vähän vähälle, anteeksi laiskuuteni.. tuntuu muutenkin siltä, että noita koulujuttuja olis ihan liikaa. Pitää ottaa itteään vaan niskasta kiinni, niin eiköhän se tästä.

Sitten palataan parin viikon takaisiin tapahtumiin siis alkupamaukseen ja ryöminkiin! Tää oli siis jälleen kerran tällänen HAMKin ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetty tapahtuma Hämeenlinnassa. 

Hämeenlinnan torin Voittamattomat Sykeröt!


Teemana oli 90-luku, meidän ryhmärämä kreppas hiuksensa ja laitettiin sitten vielä huivit päähän ja that's it! Ryöminki sisälsi rasteja ympäri kaupunkia, pääasiassa mentiin baarista toiseen halpojen juomien perässä :D Oli sinne saatu muutama oikeanlainen tehtäväkin jonnekin väliin ängettyä, kuten "kurkku jalkojen välissä -viesti". Kyseinen osuus päättyi sitten Hämeenlinnan torille lauluesitykseen. Vähän oli pimeetä ja vajaa yleisö, mutta ei haitannut yhtään ;D 
Sitten käytiin keräilemässä voimia subissa, ennen illan varsinaista kohokohtaa eli alkubileitä Sirkuksessa! Illan teeman mukaan dj soitti 90-luvun hittibiisejä, tuli macarenaa ja vaikka mitä muuta! Oli siellä joku esiintyjäkin, kaks naista vähissä vaatteissa laulo ihan surkeita biisejä..mutta fiilis oli mitä mahtavin! Reissu oli todella onnistunut, unohtumaton ja ihan vaan paras. Vaikka kotiin tultiin myöhään aamuyöstä, niin jotkut oli silti tunnollisia opiskelijoita ja menivät aamulla vähin yöunin kouluun.

Pakollinen teinipeili! Epäonnistunut sellainen..

En voi kyllä sanoa, että tää opiskelu olis tylsää, päinvastoin! Joka viikko ollu jotkut bileet eli menoa kyllä löytyy. Seuraavalla viikolla alkupamauksesta oli meidän "viralliset" kastajaisbileet aka TURSAJAISET! 
Ensin suoritettiin rastirata ja luonnollisesti sen jälkeen oli jatkot Statuksessa, jossa me sitten myös vannottiin meidän tursavalamme.  
Rastirata sisälsi vaikka minkälaisia tehtäviä: tandemhiihtoa, eräänlaista "mölkkyä", pientä visaa, mariannen etsimistä jauhokulhosta ilman käsiä, lokin puhdistamista öljystä ym.ym. Kaikkein paras rasti oli kyllä ehdottomasti  ihan radan lopussa. Meidän piti tehdä tietyn mittainen vaatejono meidän sen hetkisistä vaatteista. Ja koska me emme ole sokerista, eikä meitä mikään sade haitannut, niin siitä me sitten lähdettiin ottamaan vaatteita pois, ensin päällysvaatteet jajajajajja... Voin sanoa, että KYLLÄ oli kylmä, varsinkin sen jälkeen kun oltiin käyty pulahtamassa uima-altaassa :----D 
"Änyyteenyt!" 
Oli tosi hauskaa pukea uudelleen lähes litimärkiä vaatteita. Mulle oli onneksi se etu, että asuin siinä ihan lähellä, niin pääsin vaihtamaan kuivat ja lämpimät vaatteet nopeesti märkien tilalle. 

Aivan mieletöntä, koska uudestaan!?

Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan.
- Pohjalainen sanonta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti