Eräs elokuinen iltapäivä

Yhtenä päivänä sitä ja toisena tätä. Yksi erityinen kerta on kuitenkin jäänyt mieleeni, ja silloin oli vielä maanantai! Sitä oltiin töissä normaaliin tapaan rennon viikonlopun jälkeen ja laskettiin päiviä tulevaan lauantaihin. Ai miksikö? No silloin menen repäisemään puolimaratonin. Tällä kertaa tosin ilman sen suurempia toiveita aikaennätyksestä. Ai miksikö? No eipä ole tullut tämän vuoden puolella kovin hartaasti harrastettua tuota lenkkipoluilla kipittelyä. Ai miksikö? No kun focus on ollut aivan toisessa lajissa. Ai miksikö? No syy siihen selviää ehkä loppuvuodesta.

Small efforts sustained over time can produce significant results.

- Elder Durrant

Ja nyt takaisin siihen maanantaihin. Polkaisin keltaisen luottokiiturini (iskän mieleisekseni maalaama mummis) töiden jälkeen paikalliseen fillariliikkeeseen. Olin saanut kuulla, että siellä olisi samanmerkkinen menopeli, jonka olin ajatellut ostaa edesmenneen tilalle. Tarkoittaen siis että kamutin (selkokielellä myin) vanhan maastopyöräni (veljeni huostasta hankitun) eteenpäin eräänä toisena iltapäivänä. Olin päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen koska haluan ostaa uuden. Ja koska meikäläinen ei ole pituudella pilattu, niin tuon uuden pyörän rungon koko on aiheuttanut pientä päänvaivaa. Niin ja kun eri merkkisten pyörien rungotkin ovat ymmärrettävästi erilaisia. On paljon mittoja ja lukuja vertailtavana. On reachii, seat tubee (ST), top tubee (TT) ja vähän ticoticoo, no ei sentäs. Mutta lyhykäisyydessään pyörien geometrialla on siis väliä eivätkä ne ole tuulesta temmatut hintalaadultaan hyvien pyörien kohdalla. Näin totesivat Polkupojissa.

I think the thing to do is to enjoy the ride while you're on it.

- Johnny Depp

Anyhow, anyway, pääsin kokeilemaan toista saman runkokoon pyörää kuin aiemmin. Puhuttaessa nyt viime päivien aikana tehdyistä koeajoista kahden tyystin eri merkin välillä. Kyseiset yksilöt vaikuttivat suht samankokoisilta, mutta todellinen ero paljastui vasta geometriataulukoita vertailtaessa. Erot eivät ollut suurin eikä sitä tosiaan edes huomannut satulan päältä. Lyhyen koeajon ja kahden erittäin mukavan asiantuntijan kanssa käydyn pitkän keskustelun (ohi aiheen ja niin päin pois) jälkeen olin päättänyt minulle mielestäni parhaiten sopivan rungon (versus ketteryys/näppäryys) koon. Niin ja sen että nyt se tapahtuu, meikä ostaa itselleen ihkauuden fillarin. Tai siis että meikä tekee tilauksen netistä, koska haluamaani mallia ei ole saatavilla täältäpäin.

Tällä tekstillä yritän siis kertoa, että kun päättää tehdä jotain ykskaks eli ilman päivien suunnittelua, niin arki voi yllättää. Oli sitten maanantai tai joku muu yksi monista ihanista viikonpäivistämme. Mitään maailmaa mullistaa ei tapahtunut paitsi kun että minulle tuli tuosta vajaan kahden tunnin visiitistä aivan uskomattoman tyytyväinen fiilis! Tuli siis jälleen kerran todettua, että uusien samanhenkisten ihmisten tapaamisesta tulee ihan älyttömän hyvälle tuulelle. Onnea on saada keskustella sellaisten ihmisten kanssa joita kiinnostaa ja ennenkaikkea jotka ymmärtävät mistä puhutaan. Oli se sitten ohi aiheen tai ei.

Learn from yesterday, live for today, look to tomorrow, rest this afternoon.

- Charles M. Schulz

Heinäkuun helteet

Niinhän siitä luulisi mutta ei, ei heinäkuussa ole oikein ilmoja pidellyt. Vettä vaan sataa tihkuttaa harvasen päivä eikä kuumista kesäöistä tietoakaan. Tälläinen se nyt on, nimittäin kotosuomemme kesä.

The summer night is like a perfection of thought.

- Wallace Stevens

Päivät ovat olleet satunnaisesti suht lämpimiä, mutta yöt sen sijaan painosanalla jäätävän kylmiä. Ja tämä tuli huomattua viime viikolla Pori Jazzeilla. Jokirannan teltat olivat niin täynnä ihmisiä ettei kylmyydestä tietoakaan, mutta sieltä lähtiessä oli toiset aatteet. Konserttiin mentiin lauantaina kyllä asiaankuuluvissa pikniktamineissa ja  fiilis oli korkealla koko valoisan ajan. Sitten koitti ilta ja aurinko katosi ties minne taivaanrannan taa. Siellä me fiksut aikuiset sitten tutistiin ja lämmiteltiin piknikviltin alla. Koska sitä oikein oppisi ottamaan tarpeeksi lämmintä vällyä matkaansa mukaan kun lähtee jonnekin koko päiväksi? Ei ainakaan tämä ikä ja vuosien kokemukset ole sitä tuoneet, nimittäin viisautta.

Tuo jokusen viikon pyörinyt mustavalkohaasteenkin voisi sanoa sopineen (niin kuin nenä päähän) viime aikojen keleihin. Mutta onneksi välillä on ollut ihan siedettäviä päiviä. Sellaisia että on tähän mennessä tämän kesänä aikana tarjennut nukkua teltassa (ensi viikolla lisää, iiks!), uida meressä, liikkua kesähepeneissä, istua terasseilla, ottaa kauneusunet ulkosalla ja vaikka mitä muuta. Yleisen harmauden täyttämät päivät on sitten voinut viettää suosilla sisätiloissa lepopäivien ja kirjastokirjojen parissa.

Smell the sea and feel the sky, let your soul and spirit fly.

- Van Morrison

Liika on kuitenkin aina liikaa varsin monen asian suhteen. Niin treenin, levon kuin useiden kuuluisten "yksien" ja herkkupäivien muodossa. Viime viikko tuli nollattua eli laitettua pakettiin mökillä, jonne lähdettiin hetken tuumailun jälkeen. Hyvinhän ne laiturit tuli pestyä jazzailujen jälkeen vaikka vähän väsyttikin. Samaan saareen tarkoitus mennä myös alkavana viikonloppuna vähän naatiskelemaan niin pitkältä tuntuvasta kesästämme. Ensi viikolla koittaakin eräänlainen lyhyen oppimäärän kesäloma, mitä minulla ei pitänyt olla aluksi lainkaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä nokat tulevat ottamaan suunnaksi Levin!

Out of the blue

Let's rewind to the end of August. Back to the time when summer was almost over and the days were still full of light and overall brightness. The last days at work were like they used to.

It happened just before my upcoming trips. I received an email which got me like "wow". It surpised me more than positively. I was asked to present my thesis. Or acctually to hold a short (and proper) lecture about its subject. I doubted for a second but it was obvious that I couldn't pass it. So, there was a bait and I caught it. I decided to travel to the other side of Finland. From the West to the East. To South Karelia to introduce myself to the others. For the sake of my future.

In the middle of a difficulty lies opportunity.

- Albert Einstein

Altogether everything went fine and pretty smoothly. I had plenty of time to prepare my presentation and got some good feedback from it. It was also great to got to know and meet new faces around the country. Especially other professionals from my field! Yet, I can't name myself as one of them 'cause I have just graduated and got my job title. Well yes it happened already at the end of February, but they have all been working so hard and for years for where they are now. But I will learn from example and gain as much knowledge as possible. One day I'll be a specialist too. Just wait and see.

Still round the corner there may wait,

a new road or a secret gate.

- J.R.R. Tolkien

Then almost but not quite out of the blue came winter. Yeah, finally it's December! One new year has once again come to an end and at this stage we tend to do a lot of things. Most of us will start to sum their goals and acts. Is there something we missed? How can we fix those things? How to revise our ambitions so that we won't do the same mistakes over and over again? And just like that you will recognize yourself in this same identical situation one year after another.  

Those who do not move, do not notice their chains.

- Rose Luxemburg

Hyvänmielen lista

Voimaantumislista, parhaimmat, nupit kaakkoon, klassikot, best from the best and so on. We all do it and we've a lot of them. We tend to list the songs we like. Some people do it by genres and some by moods. So, no matter how you're feeling every now and then, you always have that one list of songs that you wanna hear. You press play and after a minute you'll feel much better. Sounds familiar, right?

I cannot categorize my own music taste 'cause it changes repeatedly. Yet, I mainly grew up listening to the same music genres than my brothers. Though, me and my sister had ofcourse our own tastes and favourites but the biggest influence came from the next door. Behind the walls from bros speakers and guitar riffs.  

So close, no matter how far.

Couldn't be much more from the heart.

- Nothing Else Matters

Metallica is the one. Not the one and only, but still. It's the band that was always playing in our house. At least most of the time if I remember correct. It's one of the bands whose songs I've heard probably the most in my life. So far I mean. 

I'm your dream, make you real.

I'm your eyes when you must steal.

I'm your pain when you can't feel.

- Sad But True

I bet many of us have a punch of songs that have some kind of meanings to us. Those that might bring us joy or grief. They might make us either happy or sad. And it's also possible that when we're cheerful and we hear that one specific song which remains us of something not so good (bad times for example) our mood changes in a blink. At that time, moments of happiness turns in to bleak and gloominess. And there's nothing you can do about it.  

And every second I waste

is more than I can take.

- Numb

Songs are meant to be shared. But on the other hand some of them may mean so much more to you than to the people around you. That's why you might occasionally enjoy some songs by yourself. Alone in your own peace so that you can sense every beat and focus on to the lyrics. 

Things aren't the way they were before

you wouldn't even recognize me anymore.

- In the End