Eräs elokuinen iltapäivä

Yhtenä päivänä sitä ja toisena tätä. Yksi erityinen kerta on kuitenkin jäänyt mieleeni, ja silloin oli vielä maanantai! Sitä oltiin töissä normaaliin tapaan rennon viikonlopun jälkeen ja laskettiin päiviä tulevaan lauantaihin. Ai miksikö? No silloin menen repäisemään puolimaratonin. Tällä kertaa tosin ilman sen suurempia toiveita aikaennätyksestä. Ai miksikö? No eipä ole tullut tämän vuoden puolella kovin hartaasti harrastettua tuota lenkkipoluilla kipittelyä. Ai miksikö? No kun focus on ollut aivan toisessa lajissa. Ai miksikö? No syy siihen selviää ehkä loppuvuodesta.

Small efforts sustained over time can produce significant results.

- Elder Durrant

Ja nyt takaisin siihen maanantaihin. Polkaisin keltaisen luottokiiturini (iskän mieleisekseni maalaama mummis) töiden jälkeen paikalliseen fillariliikkeeseen. Olin saanut kuulla, että siellä olisi samanmerkkinen menopeli, jonka olin ajatellut ostaa edesmenneen tilalle. Tarkoittaen siis että kamutin (selkokielellä myin) vanhan maastopyöräni (veljeni huostasta hankitun) eteenpäin eräänä toisena iltapäivänä. Olin päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen koska haluan ostaa uuden. Ja koska meikäläinen ei ole pituudella pilattu, niin tuon uuden pyörän rungon koko on aiheuttanut pientä päänvaivaa. Niin ja kun eri merkkisten pyörien rungotkin ovat ymmärrettävästi erilaisia. On paljon mittoja ja lukuja vertailtavana. On reachii, seat tubee (ST), top tubee (TT) ja vähän ticoticoo, no ei sentäs. Mutta lyhykäisyydessään pyörien geometrialla on siis väliä eivätkä ne ole tuulesta temmatut hintalaadultaan hyvien pyörien kohdalla. Näin totesivat Polkupojissa.

I think the thing to do is to enjoy the ride while you're on it.

- Johnny Depp

Anyhow, anyway, pääsin kokeilemaan toista saman runkokoon pyörää kuin aiemmin. Puhuttaessa nyt viime päivien aikana tehdyistä koeajoista kahden tyystin eri merkin välillä. Kyseiset yksilöt vaikuttivat suht samankokoisilta, mutta todellinen ero paljastui vasta geometriataulukoita vertailtaessa. Erot eivät ollut suurin eikä sitä tosiaan edes huomannut satulan päältä. Lyhyen koeajon ja kahden erittäin mukavan asiantuntijan kanssa käydyn pitkän keskustelun (ohi aiheen ja niin päin pois) jälkeen olin päättänyt minulle mielestäni parhaiten sopivan rungon (versus ketteryys/näppäryys) koon. Niin ja sen että nyt se tapahtuu, meikä ostaa itselleen ihkauuden fillarin. Tai siis että meikä tekee tilauksen netistä, koska haluamaani mallia ei ole saatavilla täältäpäin.

Tällä tekstillä yritän siis kertoa, että kun päättää tehdä jotain ykskaks eli ilman päivien suunnittelua, niin arki voi yllättää. Oli sitten maanantai tai joku muu yksi monista ihanista viikonpäivistämme. Mitään maailmaa mullistaa ei tapahtunut paitsi kun että minulle tuli tuosta vajaan kahden tunnin visiitistä aivan uskomattoman tyytyväinen fiilis! Tuli siis jälleen kerran todettua, että uusien samanhenkisten ihmisten tapaamisesta tulee ihan älyttömän hyvälle tuulelle. Onnea on saada keskustella sellaisten ihmisten kanssa joita kiinnostaa ja ennenkaikkea jotka ymmärtävät mistä puhutaan. Oli se sitten ohi aiheen tai ei.

Learn from yesterday, live for today, look to tomorrow, rest this afternoon.

- Charles M. Schulz

A day to remember

Miksi kaikki hyvät ideat tulevat mieleen aina silloin kun et ole kirjoitusvälineiden (siis läppärin) äärellä. Paperi ja kynähän nyt ovat menneen ajan juttuja enkä itse henkilökohtaisesti koe, että aivopieruina mieleen tupsahtaneita romaaneja olisi kovin helppo alkaa kirjoittaa ylös kännykän muistioon. 

Eli rattaat alkavat pyöriä usein kävelylenkillä köpötellessä tai juuri sänkyyn mennessä kun olet asettunut mukavasti peiton alle. Tänään kävin ensimmäisen mukaisesti. Olin lenkillä kun tajusin, että jotain pitäisi tänne kirjoitella, joten eikun hajanaisia palasia kokoamaan.

I'll never forget you, you'll always be by my side.

- Zara Larsson

Monet ovat varmasti huomanneet kuinka suuri vaikutus musiikilla on elämässämme? Ei tarvitse kuin kuulla oikea biisi kun tunteet ne nousevat pintaan ja muistot vyöryvät mieleen. Joissain tapauksissa myös pala kurkkuun. Elämä on tarkoitettu elettäväksi, mutta välillä tuollaiset tiukassa-johonkin-hetkeen-sidoksissa-olevat soundit ja lyriikat ovat liikaa. Sitä kun muistaa niin paljon kaikenlaista. Hetkiä joissa on koettu onnistumisia, pettymyksiä, iloa ja surua.

Tätä aihetta pohtiessani yritin miettiä niitä asioita, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleeni. Juuri tällä hetkellä päällimmäisenä olevia muistoja, joilla on kytköksiä taannoin kuuntelemiini kappaleisiin. En nyt ala sen enempää laatimaan luetteloa, mutta avaan niistä muutamaa joten tarkkaavaisimmat teistä saattavat bongata joitain viittauksia sinne sun tänne, ajattomiin klassikoihin tai kuumiimpiin uutuuksiin. Vinkkinä, että ensimmäinen löytyy tekstin otsikosta.  

Listaaminen olisi muutenkin ihan turhaa, koska kaikilla on omat mieltymyksen kohteensa. Mistä tykkää ja milloin, etenkin millaisella fiiliksellä. Omalta soittolistaltani tulee välillä vastaan esimerkiksi vaihtovuotenani (nojoo olin vain puolen lukuvuotta) jatkuvasti Ruotsin puolella soinut kipale, jonka kuullessa tulee mieleen koko tuo vaihdossa vietetty aika sekä sitä edeltävät kuukaudet. Kaikki se touhu ja tuhina ennen lopullista päätöstä tehdä haaveista totta. Ja varsinkin se päivä jona reissuun lähdettiin ja mitä tuona päivänä tapahtui saattoseurueeni kanssa. Minä olen minä ja maailma on mun. 

One by one we see the sun, feel the day has just begun.

- Otto Knows

Aivan uunituoreetkin laulut voivat herättää tunteita. Tai lähinnä niiden sanoitukset mikä on minusta hieman outoa, mutta minkäs niille mahtaa. Sanoista muodostuu lauseita, joilla on suuri merkitys ihan siinä missä kuvat kertovat enemmän kuin sata sanaa. Liekö sattumaa, sanoittajan ammattitaitoa vai tämän silkkaa omaa elämänkokemusta, mutta ajoittain tulee vastaan laulu joka voisi olla otettu suoraan omasta elämästä. Tai ehkä se tunne että tämähän on tuttua, on vain todiste siitä että monella meistä on samankaltaisia kokemuksia. Etteivät elämämme eroakaan niin paljoa toisistaan. Aina kun jossain (paikasta riippumatta) kuullaan tietty biisi, niin se on menoa se. Sitä tunneryöppyä ei voi nimittäin estää eikä sitä saa helpolla pois mielestä, ainakaan niiden kuuluisien meidän/teidän/minun/sinun biisien kohdalla.

Elämä eletään päivä kerrallaan, askel askeleelta, etsien sitä omaa tasapainoaan. Välillä on ihan fine ottaa rennommin, koska ainakin silloin voi olla varma ettei vain sattuis mitään. Muista kuitenkin ettet sulaudu liikaa sohvaasi. Poistu omalta mukavuusalueeltasi ja muuta joitain juurtuneita tapojasi tai arkipäivän rutiinejasi. Luo muistamisen arvoisia hetkiä, päiviä tai muita tapahtumia. Mieluiten niitä mieluisia ja hymyn huulille nostattavia.

Keep your hopes up high and your head down low.

- A Day To Remember