Mitä silmät ei nää

Taas tuli huomattua, että turha siintää suunnitelmiaan liian kauaksi. Tai mitä tulee siis suunnitelmiin viikonloppureissuista tai vaan pidemmistä ulkoilu- ja retkeilykohteista. Sillä löytyyhän sitä uutta ja ihmeellistä koettavaa ihan lähimaastoistakin. Ei tarvitse kuin valita kohde, pakata mukaan reissumiehet ja termospullo, niin seikkailu voi alkaa.

Viime viikonloppuna esittelyvuoroon pääsi taas Svedjehamnin näkötorni, mutta ennen kuin sinne sopi ylös asti kavuta, niin piti hieman köpötellä poluilla. Ja tulihan siinä samalla opittua yhtä sun toista historiasta ja paikallisen luonnon tarjoamista ihmetyksistä. Strömsööseenkin piti nuo kaksi ulkopaikkakuntalaista viedä.

Toisena oltiin puolestaan Öjbergetin luontopolulla, jossa sielläkin oli yhtä sun toista asiaa, jota hämmästellä ja ihmetellä. Oli siirtolohkareita, hiidenkirnu, pirunpelto ja kolmiomittaustorni. Täysin semmoista kamaa, että aivan kuin olisi ollut oikeen työn puolesta tyhyilemässä. Varsinkin kun ottaa mukaan vielä Merenkurkulle tyypillisen maankohoamisen.

Mutta työasiat kuitenkin sikseen, sillä niiden puolesta päivitellään kuulumisia vasta marraskuun puolella. Ja vaikka niihinkin liittyy muutoksen tuulia, niin kaikki aikanaan. Etenkään kun ei ole varmaa, että mistä päin maata sitä alkaa seuraavaksi elämäänsä tarkastella. Toiset sanovat, että elämä menee seitsemän vuoden sykleissä. Ei vaan minulla, ainakaan vielä. Tässä vaiheessa mennyt paljolti aina kaksi vuotta kerrallaan. Pian tulee täyteen jo kolmas, joten muutokset ovat enemmän kuin suotavia.

Be the reason somebody smiles today.

- Unknown

Fiiliksiä fillaroinnista

Ai että miten paljon olinkaan odottanut heinäkuun loppua. Tarkoituksena oli lähteä toistamiseen veljen mukana Leville, mutta matkaan tuli muutama muuttuja ja päädyin viettämään huikean puolitoista viikkoisen kesälomani kotikonnuille. Kauemmankin olisi vapailla viihtynyt, mutta kun tuohon Pääsiäisreissuun kului jo kolme viikkoa ja loppuvuodesta haluaisi myös lomailla parina päivänä.

 

This is not a hobby. This is what I love to do.

- Kevin Walsh

Ensimmäiset lomapäivät hujahtivat tosiaan Pori Jazzeilla ja tuli siinä mökilläkin käytyä kertaalleen saunomassa. Varsinainen hauskanpito alkoi maanantaina kun lähdin pitkästä aikaa fillaroimaan! Toin pyörän joskus alkukesästä (vai oliko se vielä kevättä) Poriin, kun ei tuntunut aika eikä rahkeet riittävän Vaasan seudulla ajamiseen. Se on tätä kun on monta harrastusta (kb, mtb, juoksu), joita pitäisi kaikkia ehtiä tekemään ja vieläpä mielummin useammin kuin kerran viikossa. Potkunyrkkeily mennyt jo pitkään monen asian edelle enkä tosin edes kisojen lähestyessä suostu ajamaan kovin hankalassa maastossa. Ja tämä ihan vain sen takia etten vahingossakaan onnistuisi menemään nurin ja loukkaamaan itseäni. Enkä muuten edelleenkään tunne paikallisia reittejä/polkuja, joten tuonne metsään pitäisi aina saada lyhyellä varoitusajalla joku oppaaksi. Porissa on sentään se positiivinen puoli, että siellä pärjää hyvin yksin ja siellä voisi ajaa vaikka silmät sidottuina (paitsi pitkospuilla). Hukkaan meneminenkin on enemmänkin haaste kuin mahdollisuus. 

The world is big, and I want to have a good look at it before it gets dark.

- John Muir

Sitten mitä tulee lenkkeilyyn, niin sekin ollut harmittavan vähäistä viime syksyisen puolimaratonin jälkeen. Nytkin enää reilu kuukausi aikaa seuraavaan, joten kiire tulee jos haluaa taas parantaa omaa henkilökohtaista ennätystä. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että jaksaa juosta koko matkan eikä väsähdä kesken kaiken. Mutta koska ulkona on niin lämmin, tarvitsisi mennä joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla juoksemaan jos ei halua aiheuttaa itselleen lämpöhalvausta. Niin, että harjoittele nyt sitten näissä helteissä. Sama pätee meidän kesän peruskuntokauteen, jossa ollaan nyt viime aikoina oltu ulkona ja suosittu aamutreenejä sisätiloissa, sillä silloin siellä ei ole vielä niin tukahduttavan kuuma. Sateestakaan ei ole lenkkeilessä niin isoa haittaa meikäläiselle kuin lämmöstä. Sunnuntainakin pikemmin vain hymähtelin kun näin taivaalla kirkkaita välähdyksiä. Ompahan taas yksi juoksuhaasteen kohta suoritettu! Mutta vielä on tekemistä..

Kohta 3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa *
Kohta 4. Tee polkujuoksulenkki
Kohta 5. Osallistu juoksutapahtumaan
Kohta 6. Juoksen vähintään puolimaratonin matka eli 21,0975 kilometriä
Kohta 9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan
Kohta 12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppaan *
Kohta 15. Juoksen vähintään tunnin ajan PPP-vauhtia
Kohta 16. Juokse Cooperin testi
Kohta 20. Laske askeltiheytesi ja kokeile juosta nopeammalla frekvenssillä
Kohta 24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla
Kohta 27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin
Kohta 29. Tee eväsretki juosten. Pysähdy lenkillä syömään ja katselemaan maisemia
Kohta 30. Juokse radalla
Kohta 31. Juokse 400 metriä kovaa ja ota aikaa
Kohta 32. Juokse yöllä
Kohta 36. Tee nähtävyyskierros juosten *
Kohta 37. Aseta itsellesi juoksutavoitse ja juokse tavoitteeseen
Kohta 38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan
Kohta 39. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina

* Päivitetty 10.12.

Maastopyöräilessä tulee tietysti siinäkin aivan jäätävä hiki, koska päällä pitää olla vähintään pitkähihainen paita tai pitkälahkeiset housut. Tai mieluiten ehkä molemmat. Ai miksi vai? No kaikkien niiden mahdollisesti ihoa auki raapivien oksien yms. takia. Pari naarmua ja mustelmaa kuuluvat toki asiaan, mutta jos on lähdössä ajamaan kunnon ryteikköön, niin ajomukavuus paranee huomattavasti silloin kun on mahdollisimman vähän paljasta pintaa näkyvillä. Niin ja onhan tällöin myös paremmin suojassa kaikenmaailman ötököiltä. Nimimerkillä minut syödään aina elävältä. 

 The big question is whether you are going to be

able to say a hearty "yes" to your adventure.

- Joseph Campbell

Eräjormat syysreissulla

Siellä sitä taas oltiin, Liesjärven mökillä nauttimassa perämetsän hiljaisuudesta ja hirvikärpästen kutinasta. 

Pieni järven rannalla sijaitseva mökki, joka on suht kaukana kaikesta sivistyksestä tai ainakin melkein keskellä ei mitään. Niin ja autolastillinen tavaraa, joiden avulla selviää edessä olevista öistä sähköttä ja ilman juoksevaa vettä. Ei ihan jokamiehen tai -naisen hommaa, mutta eräjormana olemisessa on se joku kumma juttu, joka vaan tuppaa vetämään puoleensa. Lähinnä silloin kun haluaa pakoon arjesta.

Honest people don't hide their deeds.

- Emily Bronte

Mökin aurinkokennot oli tällä kertaa fiksattu niin, että ne toimivat, joten tuli niitäkin sitten tovi (hetken tai pari) käytettyä. Mukaan harkiten valitut ja otetut ruoat alkoivat nekin (yllätysyllätys) jossain kohtaa tympiä. Onneksi saatiin pientä vaihtelua metsän siimeksestä löydetystä sienisaaliista. Taisi siinä pörriäisten huitomisen ohessa yksi jos toinen voimasana suusta tulla. 

Ennen mökille saapumista käväistiin Hämeenlinnan puolella Aulangon luonnonsuojelualueella. Matkakumppanin tehdessä töitä meikäläinen kuvaili ja kierteli aluetta ristiin rastiin. 

Näkötorniin piti uskaltautua kavuta kahdesti kun aamulla ei tahtonut edes eteensä nähdä. Sumun hälvennettyä maisemat olivat kuitenkin aika komiat.

To a great mind, nothing is little.

- Sherlock Holmes

Inspiration is a guest that does not

willingly visit the lazy.

- Tchaikovsky 

The best way to predict the future 

is to create it.

- Abraham Lincoln 

Teimme mökiltä myös melontaretken Korteniemen perinnetilalle, johon oli suuntaansa noin viiden kilometrin matka. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, mutta paluumatkaa hidasti yllättäen noussut kova tuuli jonka vuoksi meno oli hieman siksak. Siinä kohtaa saatoimme ehkä hetken aikaa näyttää muiden silmiin parilta Mikkihiireltä merihädässä. 

Time flies when you are having fun.

- Albert Einstein

Karkauspäivän kuhinoita

Otsikolla ei nyt tarkoiteta sitä mitä ehdit jo mahdollisesti ehkä ajatella, joten stoptykkänään! Vedä luulosi oitis takaisin äläkä ajattele liikoja. Tässä ei ole kyse tämän kerran neljän vuodessa olevan ekstrapäivän perinteistä, vaan siitä kuinka tätä kyseistä päivää tuli tällä kertaa vietettyä. 

Päivä lähti käyntiin niin kuin mikä tahansa maanantai eli aika laiskasti. Verhojen läpi pilkottaneesta aamuauringosta tiesi kuitenkin heti, että this is going to be a good day! 

Unihiekan täyttämien silmien ja useamman torkkuhälytyksen jälkeen sain ruhoni ylös sängystä. Noutaja olisi kohta ovella ja kamat edelleen pakkaamatta, joten oli siinä pieni pakkokin mukana. Aamu koostui siis pikaisesta pakkaamisesta, jossa reppuun ahdettiin tavaroita sieltä sun täältä. Pitkälle venähtäneen aamupalan jälkeen juoksutossut jalkaan ja ulos reippailemaan! Oli aivan mielettömän upea sää, joten sehän tiesi reissua "omana takapihanakin" tunnettuun Yyteriin. 

Lenkin jälkeen lyhyt paussi ja toisenlaiset kamat päälle. Ilta meni laskettelurinteessä, jossa muisteltiin miten pysyä pystyssä laudalla. Viime kerrasta oli ehtinyt vierähtää lähemmäs kymmenen vuotta, joten pieni harjoittelu ja "taitojen" verestys tuli kyllä tarpeeseen. Aika monta toistoa siihen vaadittiin, mutta kyllä niitä oppeja alkoi selkäytimestä loppujen lopuksi löytyä. Lautailuinto jäi niin päälle (vaikka takalisto muistuttaakin muutamasta ei-niin-onnistuneesta laskusta), että ties vaikka menisi jo huomenna uudestaan.  

Today you are You, that is truer than true.

There is no one alive who is Youer than You.

- Dr. Seuss

February 29th is leap day. It's part of leap year when we have one extra day in the end of this lovely month. There's a lot of different kind of traditions that people tend to combine to it. But I'm sorry to disappoint you 'cause my leap day has nothing to do with them.

I spend the day with my parents. First, me and my mom went jogging to Yyteri. The weather was so amazing and sunny! That snowy beach was so pretty and 'cause it's just so near to us than it almost feels like our own backyard. 

A few hours later I was snowboarding like a true professional! Not quite but it wasn't that far though. Eh, well actually I was learning (refreshing my skills and memories) how to slide down the slopes without continuously falling. But next time will be better! And I'm still kinda proud of myself since it has been almost ten years from the last time and today I managed it pretty well. Or at least I think I did.

Without action you aren't going anywhere.

- Mahatma Gandhi

 Go fast to enough to get there,

but slow enough to see.

- Jimmy Buffett

Kaikkien aistien syksy

Tällä kertaa lyhyttä ja ytimekästä asiaa syksystä. Ihan ensimmäseksi on pakko todeta, että kyseinen vuodenaika on mitä luultavimmin mun lemppari. Onhan ne kesät lämpimämpiä ja syksyllä sataa vain vettä ja on kylmä. Tuulikin ottaa täällä rannikolla pattiin ihan ympäri vuoden, satoi tai paistoi, mutta mitäs noista. 

Mikä sitten oikein tekee syksystä kivan? Se, että se on mahdollisesta kokea niin monella tapaa. Ekana mieleen tulevat kaikki upeat värit, joita voisi ihastella (näköaisti) ulkona köpötellessä vaikka ikuisuuden. Maahan pudonneet lehdetkin rapisee kivasti jalkojen alla (kuuloaisti). Toisena hieman purevat (tuntoaisti) aamut ja illat, joiden välissä aurinko jaksaa vielä nousta ylös taivaalle ja lämmittää ilmaa juuri sopivasti. Kolmantena tähtitaivas, jota olisi varmasti vieläkin hienompi (näköaisti) pällistellä, jos tunnistaisi sieltä Otavan lisäksi jonkun muunkin kuvion :D 

Sitten on eräs omintakeinen tosiseikka miksi juuri minä pidän erityisesti syksyistä, nimittäin tuoksu. Se ensimmäinen nuuhkaisu (hajuaisti) raikkaasta ulkoilmasta, jonka otat ulos astuessasi. Silloin on ihan sama onko lämpötila käynyt yöllä lähellä nollaa tai jopa pakkasella, niin siinä on vain sitä jotakin. Toivottavasti jollakulla toisellakin alkaa kellot soimaan tässä kohtaa, etten vain olisi ainoa tämän kyseisen tuoksun ilmanottoaukkoihinsa aamuisin vastaanottava olento. Kaikki siis huomen aamulla imppaamaan tai nuuskimaan sitä ilmaa!

Viimeinen liittyy luonnossa kasvavaan ruokaan (makuaisti), jota on tarjolla yllinkyllin mikäli niitä osaa vain hyödyntää. Unohdetaan sesonkiajat tms. ja syödään mitä kaappeihin on tullut kerättyä. Puolukkaa on ainakin tullut syötyä ja paljon, vaikka en ole niistä aiemmin oikein tykännytkään. Meneillään varsinainen puolukkahurmos, ja mitä happamampaa niin sen parempi :D 

Sienestämäänkin ajauduin kerran puolivahingossa kun olimme mamman kanssa patikoimassa. Ensin lasten kyselyikään verraten jatkuvaa jankkausta: 

"Mikä tuo on?"

"Entä tuo?"

"Ja tuo?"

"Osaatko tehdä tästä ruokaa?"

"Miksi tätä ei voi ottaa?"

"Mikä tämä nyt olikaan?"

"Tämä on söpö, otetaanko tämä?" 

Sitten kun aloin vähän ymmärtää tämän asian suhteen, niin siitä se vasta lähtikin. Seuraavat kaksi tuntia meni kökkien suuntaan jos toiseen. "Tuolla on sieni, menempä tuonne. Eikuin tuonne." Hetken päästä leuka ylös ja katsomaan missä näkyisi äidin punainen takki, ei missään :D Lopuksi tuli todettua, että ei siinä montaa kymmentä metriä tullut eteenpäin edettyä, vain sivuille ja eestaas. Ja kun kerran opit sienestämisen jalon taidon, niin ei muuten meinaa tavallisesta kävelylenkistäkään metsässä tulla yhtikäs mitään. Silmät kun näkevät kahtenaan sieniä joka puolella :D Olkoon tämä sitten vaikka tattihurmosta. 

Luonnonantimien näpertely ja syöminen näkyvät myös kätösissä. Vähän väliä ovat sormet olleet punaisina puolukoiden napsimisesta (itse en siis ole niitä ainakaan vielä kerännyt) tai mähmässä sienien tutkiskelusta. 

Posketkaan eivät ole pyöristyneet tai keskivartalo leventynyt (noin niin kuin omasta mielestä), sillä meneillään on herkkulakko, joka toivottavasti pitää tuonne jouluaattoon asti. Pienen liikuntatauonkin jälkeen olen saanut harrastukset takaisin kuvioihin. Viikonloppuna juostiin pallon perässä Futsal Openingissä, eilen käväisin KB-treeneissä ja tänään jatketaan viikon juoksuputkea, kolmas kerta toden sanoo. Tai sitten ei, sillä kroppa on päästä varpaisiin aivan juntturassa.

Everybody gets so much information

all day long that they lose 

their common sense.

- Gertrude Stein

Sisukas sissi

Nyt sitä ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampana. Viikonloppu oli raskas, mutta antoisa. Ja vaikka vettä tulikin välillä (pääasiassa öisin) kuin aisaa, niin ei se ollut juttu eikä mikään tälläiselle ulkoilmaihmiselle. Kun on vain oikeanlaiset varusteet yllä, niin paikat kyllä pysyvät kuivina.  

Viikoloppu tuli vietettyä siis metsässä, sissimuonasta ja raikkaasta sateen kyllästämästä ilmasta nauttien. Pystytimme puolijoukkueteltan loivaan ylämäkeen, jossa torkuimme seuraavat kaksi yötä ja huolehdimme kukin vuorollamme kipinästä, jottei kamiinan liekki ennättäisi yön aikana sammumaan.

Missä ihmeessä sitä sitten oltiin ja miksi, niin tässä seuraavaksi vaustausta siihen. Kyseessä oli Naisten Valmiusliiton järjestämä naisille kohdistettu valmiusharjoitus eli NASTA. Harjoituksia järjestetään kahdesti vuodessa eri paikkakunnilla, ja tällä kertaa vuorossa oli Tikkakoski. Harjoitukset eivät ole mitenkään sotilaallisia, vaikka käytössämme olikin varuskunnan vaatteet ja varusteita. Ne toteutetaan täysin vapaaehtoisten voimin, mutta yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa ja puolustusvoimien tuella.

Harjoitusten perimmäisenä tarkoituksena on parantaa osallistujien arjen turvallisuutta ja varautumista. Kartuttaa heidän tietotaitoaan ja valmiutta toimia erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä. Kursseja on tarjolla reilut kymmenen kappaletta ja joista jokainen valitsee yhden. Meidän kurssissa oli kyse Maastotaidoista, johon kuului mm. tuo maastossa yöpyminen ja ruokailu.

Aiemmasta osaamisesta ja kokemuksesta sen verran, että olimme lähes samalla porukalla aiemmin MPK:n järjestämällä Sotilastaidot -kurssilla, jonka vuoksi kiinnostuksemme kohdistui (tietääkseni) nyt eniten maastossa selviytymiseen. Kyseinen kurssi erosi kuitenkin täysin tästä nyt käymästämme maastokurssista, joka ei ollut mitenkään sotilaallinen. Toki porukkaa yritettiin opettaa marssimaan ja olemaan yhdenmukaisia eli edes jollain tavalla särmässä. 

Meillä oli Keski-Suomeen varsin pitkä ajomatka, joten lähdimme liikkeelle torstaina, ja olimme yhden yön Jyväskylässä. Perjantai aloitettiin virkistävällä aamu-uinnilla sekä hulppealla hotellin aamiaisella. Siellä vedettiin masut täyteen ruokaa kun ei tiedetty minkälaisiin olosuhteisiin oikein joutuisimme.

The beginning is the most

important part of the work.

- Plato

Tikkakoskelle saavuttaessa saimme varusteet ja odotimme, että kaikki kurssilaiset olivat koolla. Päivän lyhyiden infojen ja tervetuliaispuheiden jälkeen suuntasimme lähimetsään ja aloimme kokoamaan telttaa, jossa tulisimme seuraavat yömme viettämään. Olen varma, etten nukkunut ensimmäisenä yönä juuri yhtään, mutta seuraava meni huomattavasti paremmin, nukuin kuin tukki!

Viikonlopun ohjelmassa oli mm. suunnistamista ja alkusammutuksen opettelua, eli ei mitään sen kummempaa tai täysin uutta. Ruoat tehtiin ja lämmitettiin trangioilla, mutta kyllä siellä sotkussakin tuli käytyä. Ei meitä ihan pelkän luonnon armoilla siellä pidetty :D Paistettiin makkaraa ja lettuja sekä tehtiin teetä luonnonantimista.

Curiosity is the lust of the mind.

- Thomas Hobbes

Jokaisella on niin omat tapansa rentoutua ja irtautua arjesta, ja tässä oli kyllä sitä jotakin erilaista ajanvietettä. Ei tosin kovinkaan fyysisesti rentouttavaa :D Ja harvemmin sitä tulee ihan vapaaehtoisesti lähdettyä ja oltua viikonloppua ulkona ryteikössä. Kropassa tuntuu edelleen väsymys ja univelkoja tulee lyhennettyä pienissä pätkissä pitkin viikkoa. Henkinen puoli sen sijaan on aika rento. Vaikka on sata ja yksi asiaa, jotka painavat päälle, niin sitä on silti aivan rauhallinen. Pelkästään se, että on aikansa tarponut menemään ulkosalla auttaa jaksamaan ja näkemään elämän hyviä puolia. Ties minkälaisiin hommiin sitä tälläisten kokemusten kautta oikein mahtaa ajatutua.

Fill your life with many different experiences
 and you'll live a rich and happy life.

- Lorrin L. Lee 

Olen vapaa tekemään mitä haluan ja toteuttamaan itseäni. Mikään ei sido minua mihinkään, ja ainoana esteenä itselleni olen minä itse. On liuta asioita, joita haluan tehdä ja kokea, ja jotka aion myös toteuttaa. Ennemmin tai myöhemmin tulen tekemään mitä haluan. Asioita, joista olen haaveillut jo pitkään, ja jotka uskon olevan minulle vain hyvästä. Sillä miksi jättää asioita tekemättä ja märehtiä kaikkia niitä tekemättömiä asioita sitten vanhana kiikustuolissa. Asiat jäävät nakertamaan mieltä ja näin ollen kuormittavat meitä henkisesti. Lopulta niin paljon, että uuvumme, palamme loppuun, kunnes mikään ei enää kiinnosta.

It is quality rather than quanity that matters.

- Seneca

Valinnoilla on suuri merkitys siihen miten tällä pallolla aikamme vietämme. Haluan uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä ja että kaikki hyvä tapahtuu aikanaan. Ja minä todella uskon siihen, koska olen sen itse henkilökohtaisesti kokenut. Jos jokin asia ei onnistu tai toteudukkaan, niin hetkeä myöhemmin tilalle ilmeentyy jotain muuta ja yleensä vielä jotakin parempaa. Pitää vain jaksaa odottaa ja uskoa parempaan.

To move the world we must first move ourselves.

- Socrates

Hetken tie

Ai että kun kevät on kivaa aikaa! Ilmat senkun lämpenee, aurinko paistaa ja päivät ovat valoisia pitkälle iltaan asti. Tuli tuossa ensimmäiset pisamatkin hankittua, kun oli yhden kokonaisen päivän ulkosalla. Ensin futisturnauksessa pelaamassa ja sieltä suoraan Karhuviestiin tuuraamaan yhtä tiimin jäsentä. Juoksu meni ihmeen hyvin, vaikka jaloissa todella tuntui nuo aikaisemmat peleissä tehdyt pyrähdykset. 

Ulkona on alkanut jo paikat vihertää, mutta tämän neidin mielessä paistaa vain kirkkaan keltainen aurinko. En tiedä ovatko ne nämä kauniin aurinkoiset päivät vai mitkä, mutta nyt on jo pitemmän aikaa ollut sellainen hyvän fiiliksen kierre, eikä sille tunnelille näy loppua! Onhan tässä silti ollut yhtä sun toista mieltä painavaa juttua, jotka ovat välillä saaneet mielen vakavaksi. Helpotuksesta on kuitenkin voitu huokaista, kun lopputulokset ovat olleet positiivisia. Nyt on vaan parempi olla iloinen arjen pienistä asioista ja kaikesta jo olemassa olevasta. Kaikki lähtee asenteesta eli asenne on todellakin rock. 

Ja tuntuu siltä, että mitä rennommin ja huolettomampaa elämää elää, niin jonkinmoiset palaset alkavat loksahdella paikoilleen. En tosin tiedä mitä nuo palikat oikein ovat, mutta eivätköhän ne jossain vaiheessa minulle valkene. Paremmin myöhään kuin ei milloinkaan, eikö vai? Tämän hetkinen elämä rullaa kuitenkin sen verran mukavasti ja leppoisasti eteenpäin, jonka vuoksi tunnen palasten olevan ihan kaikin puolin yks yhteen toistensa kanssa.     

It's hard to beat a person

who never gives up.

- Babe Ruth 

The fact is that the spring is almost over, and I just can't believe it. Summer is so close and the sun is shining more and more day after day. The weather is so amazing and warm. I've even got my very first freckles on my face! Some people might hate them, but I lovelovelove them. So thanks for the football tournament and relay which "forced" us to be outside for the whole day.

What comes to sport and well-being, I've been exercising a lot (or at least I feel like it). I'm always trying to do things that I enjoy and which make me feel happier. My love for sports has grown with me, and over the years I've got lot of new hobbies. Football is the number one and biggest thing for me. I couldn't imagine life without it, and studs are almost like my other feet. My newest hobby is kickboxing and I like it a lot! And for that I have just bought some new training equipment (which by the way were pretty expensive). Those and some other stuffs that I have been buying during the week needed a little "loan" from my savings, but most of them have been investments for the future. Why not to use money if you don't have any ideas where to put them? If you buy seldom some new things with good quality, they will (probably) last longer and make you feel happier year after year. You only need to be ready to pay more money to get them.     

I firmly believe that the only disability

in life is a bad attitude.

- Scott Hamilton

Jos näillä kamoilla ei lähde kesä käyntiin, niin ei sitten millään! Vähän jouduin kyllä säästötiliä hyödyntämään kaikkien näiden kamojen hankintaan, mutta eikö se siksi olekin nimeltään juuri säästötili? Paikka säilyttää kahisevaa pahan päivän tai uusien hankintojen varalta. Kukin tehkööt sen omien periaatteidensa mukaan, joten näin minä nyt tällä kertaa.  Treenikamoja uutta harrastusta varten, uudet kesäpopot, leffoja, kookosöljyä ja meditointikirja, joista siis kaksi viimeistä pääsee heti kovaan käyttöön kun vain saan muutettua. Mihinkäs sitä sitten seuraavaksi rahojaan säästäisi?

Be who you were created to be,

and you will set the world on fire.

- St. Catherine of Sienna