Eka kerta ilman suklaakalenteria

Totta se on. Tämä on ihka ensimmäinen kerta kun meikä poika aloittaa joulun odotuksen ilman suklaakalenteria. Syynä tähän siis herkkulakkoni, joka tosin päättyy sopivasti jouluaatoksi :-) Ajattelin ensin olla ihan loppuvuoteen asti syömättä mitään herkkuja, mutta eihän sitä voi jouluna kieltäytyä yhtikäs mistään! 

Suklaakalenterin korvikkeeksi olen kiinnittänyt jääkaappini oveen kuvakalenterin (kiitos Satakunnan Kansa), mutta on minulla silti eräs syötäväkin kalenteri.. nimittäin toiselta puoliskoltani nimipäivälahjaksi saatu tee-se-itse (DIY) terveellinen herkkukalenteri! Joten joulunodotukseeni kuuluu niin kivojen kuvien katselu kuin erilaisten pähkinöiden, banaanilastujen yms. napostelu. 

Mennyt viikko oli kuvainnollisesti varsin keventävä. Harteiltani pääsi putoamaan muutaman keskeneräisen koulutyön deadlinet ja esitykset sekä uusien töiden aloitukset. Olo on nyt todella helpottunut, kun on saanut niin paljon aikaiseksi, vaikka onhan tässä vielä vaikka mitä jäljellä. 

Minä olen aina ollut sellainen ihminen, että kun esimerkiksi ruokakaupassa ollessani huomaan maistiaispöytiä, suuntaan itseni oikopäätä niiden ääreen.. joten tykkään ilmaisesta ruoasta (maistiainen tai muu) mitä siitä sitten? Etenkin näin köyhälle opiskelijalle kaikenlaiset ilmaisasiat tuovat iloa, olivatpa ne sitten ruokaa tai tavaroita. Viimeisen kuukauden sisällä olen käynyt kahdesti käsi ojossa riisipuuro -jonossa, mutta minkäs teet, jos se on vain niin yksinkertaisen ihanaa ja hyvää! Ja vieläpä suht harvinaista herkkua. Yksin kotona ollessaan ei paljon houkuta tehdä yhtä annosta kolmea varttia koko ajan sekoittaen, eikä myöskään koko kattilallista.  Ainoa asia mikä minun kohdallani ratkaisee tämän, maailmanmenoani mullistavan ongelman, on mennä paikalle aina sinne missä tuota talvista herkkua tarjoillaan ihka ilmaiseksi (opiskelijan unelma).

Tänä viikonloppuna avattiin Vorssan virallinen joulunodotus, ilotulitteilla ja joulukuusen valojen sytyttämisellä. Kehräämöllä oli jo lauantai-iltana avoinna iltatori, mutta tänään sunnuntaina markkinat olivat pystyssä lähes koko päivän. Esillä oli kaikenlaisia käsitöitä ja leivonnaisia, mutta ennen kaikkea tuota ilmaista kultaa eli riisipuuroa! :-) Ja kuten odottaa saattaa, minähän olin siellä aivan innoissani.

"Puuroa puuroa suuhusi pistä, saat siitä voimaa ihmeellistä!" 

Jokainen päiväni lähtee aina käyntiin perus everyday-kaurapuurolla, eikä tämäkään päivä ollut poikkeus. Reippaan aamulenkin lumisateessa juosseena tuo iltapäiväinen riisipuuro maistui siinä missä aamupalakin. Koko viikonloppu oli kaikenkaikkiaan oikean ruokaelämys. Oli kalaa pitkästäpitkästä aikaa, paljon puuroa, ihania ja outoja hedelmiä sekä loppuhuipennuksena kiinalaista. 

KIITOS!

Et koskaan tule muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain mitä teet päivittäin.

- Mike Murdock

Sokka irti!

Viime viikonloppuna yks mun kaveri, tai itse asiassa paras kaveri tuli käymään täällä Forssassa mun luona. Ei olla nähty niin usein kun aikasemmin, koska oon muuttanut kokonaan toiselle paikkakunnalle, mutta onneksi bussit kulkee molempiin suuntiin eikä se matkakaan kestä kun parisen tuntia. Kaksi tuntia ja viisi minuuttia jos ihan tarkkoja ollaan.

Käytiin syömässä kiinalaisessa ja myöhemmin illalla mentiin Cheekin keikalle yhteen paikalliseen baariin. Tykkään kuunnella tosi paljon suomalaista rap -musiikkia kaiken muunlaisen musiikin lisäksi. Se millasta musiikkia kuuntelen riippuu ihan mun mielialasta, välillä iskelmää, välillä suomipoppia ja välillä rockkia. Sannan musiikkimaku tosin on aika erilainen, mutta oli kuulemma kiva ilta siitä huolimatta. Ja hyvä niin! 

Oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa oikeen kunnolla ja saatiin puhuttua kaikista mahdollisista asioista mitä mieleen tupsahti. Kuunneltiin kaikkia tosi vanhoja, mutta ihania biisejä ja fiilisteltiin. Enkä malta odottaa koska tehdään tää uudestaan, hopefully before Christmast!

Koko viikonloppu tuntu menevän tosi nopeesti. Sanna oli täällä vaan yhden yön (pe-la), ja mentiin molemmat lauantaina takasin Poriin. En olis itse mennyt muuten, mutta kun meillä oli kauden ensimmäiset futsal pelit, eikä porukkaa ollut tarpeeksi, joten piti mennä paikkailemaan. Ja onneksi menin! Oli tosi kiva päästää pelaamaan pitkästä aikaa, ja sen muuten huomas etten oo käyny harkoissa kun kerran muuton jälkeen. Tuntu etten osannu enää mitään :(( Pelejä oli siis kaksi, toinen meni hyvin ja toinen vähän huonommin tai aika paljon huonommin.

Tulin takasin kotio vasta maanantai aamulla, kun koulu alkoi vasta 11. Eilen keskiviikkona mulla oli ammattikorkean ihka ensimmäinen tentti, verkkotentti aiheesta Ekosysteemin perusteet. Ensimmäistä esseetä kirjoittaessa käteni osu jotenkin tähän kannettavan tietokoneen hiireen ja HUPS teksti kiitti, otti ja lähti! Olin just saanut mielestäni hyvän vastauksen aikaan ja sitten se vaan katos, Ei auttanut kun aloittaa uudestaan. Mulla meni hermot siinä kohtaa aika pahasti, ja kaiken kukkuraksi tuo 'ihana' naapurin vanha rouva alkaa naputtelemaan jotain hemmetin nauloja seinäänsä! Ihan kun sieltä päin ei olisi tullut jo tarpeeksi meteliä tähän mennessä. Täällä on meinaan kiviseinät ja ääni kuuluu aika hyvin tänne seinän toiselle puolelle, varsinkin jos käyttää porakonetta, mutta tossa vaiheessa kun mun hermot oli jo tipotiessään, niin pelkkä vasaralla nalkutuskin on kauhea ääni. Elikkä tentin lopputuloksesta on vaikea sanoa yhtikäs mitään, menikö hyvin ja suoraan penkin alle? Aika näyttää.

Tänä viikonloppuna mennään taas. Tällä kertaa Tampereelle viettämään pikkujouluja. Tarkoituksena olis mennä katsomaan musikaalia (jonka nimeä en vielä kerro) ja syömään jonnekin kivaan ravintolaan kunnon poppoolla. En malta odottaa! Mutta nyt tämä tyttö lähtee pakkailemaan viikonloppua varten ja sitten sen jälkeen pelaamaan biljardia kamujen kanssa! 

Varo jokaista hanketta, joka edellyttää uusia vaatteita.

- Henry Thoreau