Elikkäs nyt vähän juttua siitä mitä tuli tehtyä muutama päivä sitten päättyneellä ihanalla joululomalla.
Kaikki lähti käyntiin, kun pääsin parturiin (vihdoinkin)! Olin odottanu sitä tosi pitkään, koska en oo halunnut mennä täällä Forssassa parturiin. Lähinnä sen takia, koska Porissa mulla on ollut jo kauan eräs luottoparturi, joka on kaikenlisäksi vielä paljon halvempi kun Forssassa. Illalla kokoonnuttiin 'vanhalla porukalla' viettämään pitkästä aikaa iltaa yhdessä. Oli tosi kivaa nähdä vanhoja kavereita ja jutella niitä näitä, vaikka kaikki tosin eivät tulleetkaan paikalle.
Seuraavana päivänä oli toistamiseen pienimuotoista juhlimista, kun mentiin juhlistamaan erään kaveriparin kihlautumista. Onnittelut vielä kerran teille, joiden nimeä en tässä nyt mainitse! :)
Sitten mitä lähemmäs aattoa mentiin, niin päivät kului leipomisen parissa. Pipareita, pipareita, pipareita, torttuja, torttuja ja kuivakakkuja jajajajajja.. lopputuloksena leipominen tuli korvista ulos ja tuotoksina oli valtava määrä piparkakkuja, torttuja ja muutama kuivakakku.
Aattoa edeltävänä viikonloppuna tultiin veljen ja tämän vaimon kanssa käymään täällä kämpillä tarkastamassa, ettei mun rakkaat kukat rupsahda kuiviksi! Ja muutenkin, kun he eivät olleet vielä kertaakaan käyneet mun luona, kun kämppä on kokonaan sisustettu jne.. Mietittiin minne mentäis illalla ulos syömään, ja ainoa paikka joka oli auki ja kuullosti hyvältä oli Rosso. Eli mentiin sinne, syötiin hyvää ruokaa ja tultiin takasin kämpille. Aamulla lähdettiin kohti Tampereen Ikeaa, ei suinkaan ostamaan viimisiä joululahjoja, vaan kaikkia muita tykötarpeita. Itse ostin kaksi mustaa lehtikoteloa, sellasta ihmeen muovikumi-juttua keittiön laatikoiden pohjalle ja jalkalampun, jonka äiti käski ostamaan.
Sitten koitti kauan odotettu jouluaatto (jeejee)! Aikasin aamulla mentiin perinteiselle aamupuurolle mummulaan, kalastelemaan manteleita puuron seasta. Tänä vuonna oli hieman erilainen joulu siinä mielessä, että syöminen ja lahjojen avaaminen hoidettiin tällä kertaa toisen veljen luona. Muutoksista huolimatta kaikki sujui niinkuin ennenkin, ruoka oli todella hyvää, viini+juustotarjotin=NAM ja lahjojakin tuli kiva määrä ja ne oli tosi kivoja.
Joulukiireistä ja -perinteistä huolimatta kerkesin Tapaninpäivänä nähdä parasta kaveriani Sannaa ja olla heillä pitkästä aikaa yökylässä :)
Käytiin myös porukalla katsastamassa Porin uusi Ravintola Miami, jonka ruokalistalta löytyy amerikkalaiseen tapaan tuhteja hampurilaisannoksia, pastaa sekä täytettyjä leipiä. Paikka oli tosin kivan näkönen, mutta paikan ollessa melko täynnä vähäisten tarjoilijoiden määrä vähän epäilytti, mutta ei siitä huolimatta jouduttu odottamaan ruokaamme sen enempää kuin muissakaan ravintoloissa.
Uusvuosi ei ollut kovin kummonen kun ennenkään, mutta tällä kertaa tein lupauksen, joka tulee OIKEASTI pitämään! Olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut parantamaan kuntoani. Porin vapaa-aikaviraston nettisivuilta löytyneen juoksuohjelman avulla nostan kuntoani ensimmäiseen tavoitteeseeni siten, että 10km juoksulenkki sujuu kuin tanssi! Mulla on ollut aikaisemmin todella hyvä kunto, välillä se parani, mutta nyt muuton seurauksena en ole päässyt pelaamaan säännöllisesti futista, joten siihen on urheilut jääneet mun osalta. Mutta uusien tuulien puhaltaessa noudatan jääkaapin ovessa olevaa ohjelmaa, parannan kuntoani sekä elintapojani (säännöllistä liikuntaa, hieman lihaskuntoa, pois pahat herkut ja sokerit sekä turhat valkoiset jauhot).
Tammikuun ensimmäisenä torstaina mun vanhalla lukiolla pidettiin perinteinen jatko-opinto tapahtuma, jonne vanhat opiskelijat tulee kertomaan omasta opinahjostaan eri aloilta. Minä menin sinne sitten esittelemään ja mainostamaan Kekeä. Mielestäni vähän omituinen jaottelu sille, mitkä alat esiteltiin samassa luokassa oli mennyt vähän pieleen. Keke oli yhdessä humanistisen alan kanssa, joten sinne tuli ihmisiä ketkä olivat kiinnostuneet varmaan pääasiassa humanistisesta eikä luonnonvara-alasta. Siitä huolimatta esittely meni ihan hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä.
Kaikki loppuu aikanaan, niin myös loma. Aika meni tosi nopeasti, mutta toisinaan kaipasin jo takaisin Forssaan ja täällä olevia kavereita. Koulu alkoi virallisesti heti Loppiaisen jälkeisenä maanantaina, mutta itse tulin tänne vasta tiistai iltana. Syynä siihen oli se, että minusta tuli so to speak inttileski. Vähän tuntuu ankeelta, mutta eiköhän se tästä.
Siinä missä polku katoaa, maa nousee taivasta kohti.
- Tuntematon
