Just like that

Now matter how hard you try to control your timetables, you're always balancing between work and free time. And I know that it really sucks (especially on Monday mornings), but there's nothing you can do about it. 

People just need to go to work, (or alternatively to school) even though they don't want to. It has been like that for decades, and that's how it (assumingly) will go. Like they say in stories.. from this day forward.

Time flies, but not memories.

- Ika Natassa

Though, you should be aware of that you're your own boss. Not quite the Lord of the Rings or anything like that, but your own lord, the Lord of Time. It's up to you how you live your life. No one can tell you what to do. Sure they can share their own opinions, but you can either listen to them or ignore them. 

As you become more clear about

who your really are, you'll be better

able to decide what is best for you.

- Oprah Winfrey

As I said before, it's all up to you. You can turn left or right. Stay still or go backwards or forward, without looking into the past. It can be a painful thing to remember to, but there's no need to be afraid. Because one way or another they teaches us a lot. We learn from our own mistakes and that's why pasts are so significant to each and every one of us.

Time flies over us,

but leaves its shadow behind.

- Nathaniel Hawthorne

What comes to my spare time, do I even have it? I'm working with my thesis so, the answer is no. But every now and then I'm off duty (not working),  spending lazy days. Luckily, I have my own working hours so I can do it every time I feel like. So, whenever I'm in the mood for a break, I can and I do it. Just like that.

Upcoming weeks will consist a lot of writing. I need to write daily, both at work and at home. Just need to remember to allow myself to be lazy, but not too much! I'll defenitely burn-out if I won't do something totally different for a change. 

And just to let you know, the next time you'll wake up in the morning, it's going to be December. The quicker you do it, the quicker Christmas is coming. Just like that. 

Either you run the day, or the day runs you.

- Jim Rohn

Work hard, play hard

Tänään se vihdoin ja viimeinen alkoi, meinaan harjoittelu! Tämän hetkisiin amk-opintoihini kuuluu 30 opintopisteen edestä pakollista työharjoittelua, mitkä useimmat suorittavat kahdessa osassa, kuten myös meikäläinen.

Paikasta en teille täällä sen enempää kerro, koska se ei varsinaisesti teille kuulu, enkä halua kailottaa yksityisasioistani koko muulle maailmalle :-) Sen verran voin kyllä paljastaa, että se on täällä ihanan tuulisessa kotikaupungissani Porissa ja tulen viettämään täällä koko kesän. Ja mitä minä täällä sitten teen? Ensimmäinen päivä mennyt varmaan aikalailla kuten teillä muillakin uudessa työpaikassa alottaneilla eli perehdyttämisellä ja koska öhömm... enää puoli tuntia tätä päivää jäljellä, niin meikäpoika käyttää luppoajan hyödyksi ja skriivaa blogia ;D

Aamulla oli ihan sellainen olo, kun olisi mennyt ihka ekaa kertaa koulun penkille, sen veran meinaan jännitti. Ennen (siis kahtena viime kesänä) olen ollut samassa paikassa töissä vuosi toisensa jälkeen, mutta nyt se tuli eteen.. täysin uusi työpaikka, sen ihmisine ja juttuineen!

Jokaisesta vatsan pohjalla pyörineestä perhosesta selvittiin kuitenkin vallan mainiosti ja ongelmitta. Pikapuoliin on ensimmäinen päivä pulkassa ja odotan innolla jo mitä huominen tuo tullessaan (vaikka siis tiedän sen jo).

Sellainen pieni huomautus vielä tähän loppuun, että taas kerran sitä kokeiltiin tämän flikan itsekuria ja -hillintää. Kuten jo arvata saattaa, niin onhan melko usealla työpaikalla "silloin tällöin" pientä purtavaa tarjolla kahvin kanssa. Eikä tätä ollut edes järjestetty minun takia, vaan eräs toinen työntekijä oli tuonut tuliaisia matkaltaan ja mikä olisikaan sen herkullisempaa kuin aito belgialainen suklaa! Mutta ehei, tämä tyttö ei sortunut, vaikka nuo herkut komeilivatkin siinä suoraan silmieni edessä. Ei siinä ollut edes mitään ongelmaa, kun kerran olen päättänyt olla ilman herkkuja ja ylimääräistä sokeria, niin sitten minä myös olen. Mikään ei kyllä voita belgialaista suklaata, mutta minkäs sille mahtaa. Jos nautiskelen sellaista sitten ensi vuoden puolella.

Nyt meikä lähtee rakennuksesta ja vie puolen omaisuuttaan kirpputorille toisten kansalaisten iloksi. Ne eivät enää minun nurkkiini mahdu, joten niistä on aika luopua, vaikka en sitä tahtoisikaan. Joskus on tehtävä jotakin, mitä ei välttämättä haluaisikaan. 

Ajattele, että jokainen ihminen, joka sattuu tiellesi, 

on tärkeä sinulle. Hän on tilaisuus, jonka voit käyttää

tai jättää käyttämättä.

- Kersti Bergroth