tiistai 27. elokuuta 2013

Lomaillen Moselin laakson upeissa maisemissa

Elikkäs tuli tuossa heti töiden loputtua lähdettyä Saksaan lomareissulle. Vika työpäivä oli perjantaina ja lento puolestaan heti sunnuntaina, joten ei siinä hirveesti ehtinyt vapaalla ottaa rennosti. Pirtein mielin ja hyvällä porukalla sitä kuitenkin matkaan lähdettiin, ja saavuttiin majapaikkaan hyvissä ajoin alkuillasta. 
Senheim oli kohteemme nimi, jossa yövyimme. Tuonne pieneen ja idylliseen Moselin varrella sijaitsevaan kaupunkiin johtava tie oli paikoittain melko mutkikas ja ylösalas -päin menevä.  


Tykkään kuvailla erilaisia kylttejä, vaikken usein ymmärräkkään mitä niissä sanotaan :D Eli Te, jotka jotain tuosta saksan kielestä ymmärrätte, niin älkää ihmetelkö, jos olen sattunut ottamaan jostain perin tyhmästä kyltistä kuvan.


Sitten törmättiin kadulla jättietanoihin! Kuvista ei nyt käy ilmi kuinka isoja ne olivat, mutta isompia mitä olen eläessäni Suomen luonnossa nähnyt! 
Monet niistä olivat valkoisia (albiinoja vai?) ja osa taas ihan tavallisen ruskeita, mutta ilman kuorta.


Yksi painui visusti piiloon, mutta tuli näyttämään heti sarvensa kun sille vähä lauleskeli...


Cochem


Juhlissa ruokailtiin seisovasta pöydästä, joten jälkiruokiakin tuli maistettua joka sorttia :---)


Morsiuskimppu, jonka minä sitten menin vahingossa nappaamaan... usko näitä nyt sitten.


Aivan tajuttoman upeet maisemat: jyrkät laakson rinteet täynnä viiniköynnöksiä!


Mentiin myös yhden kanavan läpi matkan aikana. Aika hieno kokemus sinänsä, kun laiva nousi ja laski, tylsää taas se, että tuossa tönötettiin tovi ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa...



Ei pidä pelätä vanhenemista, vaan sitä että sydän vanhenee.
- Kiinalainen sananlasku

maanantai 12. elokuuta 2013

Viikonloppu minilomalla

Kyllä viikonloppuun mahtuu sitten yhtä sun toista. Ainakin jos tarkoituksena on viettää eräänlaista minilomaa töiden ohessa. Aikaa meillä oli käytössä vain yksi viikonloppu eli kolme päivää eli 72 tuntia, jos nyt ihan tarkkoja ollaan. 

Pori-Forssa-Turun Ruissalo-Turku-Espoo-Forssa-Pori

Auto toimi uljaasti tuon ajan ratsunamme eikä vaatinut edes hirveästi löpöä liikkuakseen. Pienehköllä suunnittelulla kursittiin kasaa jonkinmoinen ohjelma, jota sitten parhaamme mukaan noudatettiin.


Matkalla Porista kohti Forssaa päätettiin hetken mielijohteesta kiertää Huittisten Pahkionvuoreen katsomaan tuulimyllyjä! Ei sillä, etteikö niitä meillä täällä Porissa olisi, etenkin Meri-Porissa ihan liki kotikoloa!


Olin itse käynyt katsastamassa samaiset myllyt jo aikaisemmin keväällä, joten osasin sen kautta jopa kertoa Jesmulle jotakin "oikeaa asiaa" niihin liittyen.


Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Turkua!



Mikä lienee otus tien poskessa... älkää edes kysykö! 


Sitten ensimmäiseksi naama kohti Ruissaloa!


Ensimmäiseen varsinaiseen kohteeseen saavuttu, mikä tietenkin on Kasvitieteellinen puutarha!


Toinen puolisko aluksi vähän epäröi (koko reissu siis pelkästään minun suunnittelemani), mutta sanoi lopuksi paikan olevan iha ookoo.



Ulkotarhan jälkeen siirryttiin sisälle kasvihuoneisiin, jossa meitä oli vastassa oikein mukavan oloinen kaveri


Aika ankeissa oloissa hän kyllä näytti asustelevan.. aivan yksin likaisessa ja kolkossa altaassa..


Ruissalon jälkeen matkasimme kohti FLOWPARKKIA! Aij että sitä sitten odotettiin innolla ja jännitettiin samaan aikaan. 
Minä ketä pelkään ja olen aina pelännyt korkeita paikkoja, menin ja kiipeilin siellä niin korkeuksissa. 
OLISITTEKO USKONEET? En minä ainakaan...


Tuolla me sitten mentiin puusta puuhun ja kiipeiltiin METRIEN korkeuksissa. 

Alussa vähän jännitti ja sitten tuli paniikki, mutta otin itseäni vaan niskasta kiinni ja lähdin puskemaan etiäppäin. Ei siinä olisi iso ihminen enää kehdannut lähteä takaisin päin häntä koipien välissä, kun muut vuosia ja jopa puolta nuoremmat lapsoset odottivat vuoroaan tämän nössykän takana.
Ainoa askel oli tosiaan eteenpäin, eikä paluuta enää ollut. Kamalalta se tuntui heti alusta alkaen ja ihmettelinkin, että mihin kummaan olin itseni pistänyt.. ja koko juttu oli vielä minun ideani!? 




Hetkellisesti pääsin pois pelostani, mutta ei se silti mihinkään ole kadonnut!


Flown jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Espoon unisijaa, jonne päästiin vihdoin ja viimein illalla Lohjan ja kymmenien tunnelien jälkeen.


Sunnuntaina oli vuorossa minilomamme viimeinen kohde: Vesipuisto Serena! Tämäkin mulle täysin uusi tuttavuus, sillä en ollut siellä koskaan ennen käynyt (karu totuus). 
Paikka oli oikein hieno ja ilmakin oli tosi nätti. 
Lauantain teema jatkui myös vesipuistossa, kun mentiin tottakai kaikkiin erilaisiin liukumäkiin!


Aivan mielettömän kiva viikonloppu pienistä kömmähdyksistä ja migreenistä huolimatta! Tämän loman suunnittelusta vastasin minä, joten seuraavaksi on Jesmun vuoro, saa nähdä mitä silloin on luvassa. Tässä kyllä nähtiin se, että pelkässä viikonlopussakin ehtii tekemään vaikka mitä. Pitää muistaa pitää vaan etäisyydet riittävän/inhimillisen pieninä, ettei koko aika mene matkustamiseen paikasta A paikkaan B.

Tänään lähti puolestaan käyntiin vihoviimeinen työviikko! Ajatella, että näin nopeasti aika vaan menee. Kesälomaa kaikenkaikkiaan siis neljä kuukautta, josta 3kk duunia.. mutta perjantaina se on vihdoin ohi! Kaksi viikkoa pelkkää lomailua ja rentoutumista ennen koulun penkille pääsyä (joutumista)!

Hymy maksaa vähemmän kuin sähkö ja valaisee paremmin.
- Skotlantilainen sananlasku