torstai 25. heinäkuuta 2013

Komiikkaa, jazzia ja elokuvia

Tuli tossa eräs torstai naurettua kyllä monen päivän edestä (samalla siis tienattiin muutama lisävuosi lasiin). Suomessa kesäkiertuetta tekevä Stand Up Finlandia pysähtyi viihdyttämässä meitä vakavia porilaisia ("mikä ****u teitä porilaisia oikein vaivaa?") täällä länsirannikon puolella vain muutama päivä ennen jazzien alkamista. Koomikkokaartiin kuului 7 toisistaan täysin eroavaa koomikkoa, joista yksi oli se kaikille tuttu Sami Hedberg! Koko helahoidon juonsi Zaani, sitten oli äänillä leikkivä RudiRok, Jape Grönroos, Joni Koivuniemi, Pete Kosonen ja Tommi Mujunen.
Zaanista tuli ehdottomasti uusi suosikkini, jonka jutut olivat aivan mielettömän hauskoja! Koko keikka kesti kaiken kaikkiaan sen reilut pari tuntia, johon RudiRok toi pientä vaihtelua erilaisilla äänillään. Vaikka kaikkien koomikkojen juttu ei minuun uponnutkaan (osin ehkä sen takia, että alkuilta oli lähtenyt varsin nihkeästi käyntiin), niin siitä jäi todella hyvä fiilis.
Tämä tais olla nyt toinen kerta kun käydään katsomassa stand upia, ja näiden kokemusten jälkeen tullaan niissä myös vastaavanlaisuudessakin käymään.



Ekoteko(ko)?

Sitten seuraavana lauantaina alkoivat viime vuodesta asti odotetut Pori Jazzit! Joka vuosi Porin Eteläranta, meille paikallisille paremmin tuttu "jazzkatu" täyttyy viikon ajaksi (tarkemmin 10 päiväksi) erilaisista kojuista tai teltoista (ruoka, käsityö, koru, krääsä yms.). Koko homman nimihän tulee siitä, että täällä on kymmeniä artisteja esiintymässä useilla eri lavoilla (on maksullisia, mutta myös ilmaisia konsertteja). Pääasiassahan on siis jazz-musiikki ja -artistit, mutta täällä on silti vuodesta toiseen tuosta musiikkilajista täysin eroavia esiintyjiä (tänä vuonna esim. Raappana, Karri Koira ja Ruudolf). Se on silti ihan kiva, koska se saa  nuoremman väestön liikenteeseen, ja tuo Poria vuosi vuodelta enemmän kartalle! ;D


Tämän vuoden jazzit tuli juhlittua melko tavalliseen tapaan, mutta ehkä hivenen rauhallisemmin kuin aiemmin. Tällä kertaa yhtenä erikoisuutena/uutena asiana oli tuossa kuvassa (kaverin ottama) näkyvä "laji", josta tuli mieleen lähinnä Spider Man -elokuvien Menninkäinen... mies kytkettiin jonkinnäköiseen lautaan jaloistaan kiinni, ja toisen kaverin väännettyä kaasua vesiskootterista, meni vesi jotain putkea pitkin lautaan ja sai siinä olevan äijän nousemaan metrien korkeuteen, ilmeisesti siis paineen voimasta..?
Varsin hauskan näköistä touhua, etenkin silloin kuin randomit ihmiset menivät kyseistä härveliä kokeilemaan ja yrittivät tehdä samoja temppuja kuin varsinainen asian "ammattilainen".





Urheiluakin on tullut harrastettua ja oikein kunnolla! Jalkapalloa ja juoksua nimittäin. On ollut treenejä ja pelejä sekä sitten osallistuttiin äitin kanssa jazz-hölkkään. Matkan pituus oli 7,7 km, mutta sitäkin tuskaisempi. Alku tuli aloitettua hieman liian nopealla tempolla ja pari viimeistä kilometriä olikin pelkkää eteenpäin puskemista. Juomapisteen puuttuessa ja reippaan vauhdin ohella kurkkua alkoi aika pahasti kuivaamaan, mikä teki etenemisestä hankalaa. 
Maaliin päästiin kaikista vaikeuksista huolimatta, eikä aikakaan ollut mitenkään kehno. 7,7 kilometriä reiluun 49 minuuttiin :-) Pääasia on, että meni alle tunnin. 

Samaisena iltana päätettiin mennä elokuviin katsomaan World War Z -nimistä leffaa. Muutaman kerran oli traileri tullut televisiosta nähtyä, mutta siitä huolimatta meille tuli täysin yllätyksenä se, että kyseessä oli jokin zombie-elokuva!? Siis todellinen wtf -leukojen loksahdus oli ensimmäinen reaktiomme, kun ensimmäinen kuolematon zombi asteli ruutuun. En piittaa sitten yhtään kyseisenlaisista elokuvista, mutta siitä huolimatta se oli ihan ookoo. Ainoa asia mikä minua jäi vaivaamaan oli erään ällöttävän/karmivan zombin ahdistaltava tuntuva hampaiden kalisutus.. aargh! Yöllä ei silti näkynyt painajaisia, vaikka sitä pahasti pelkäsinkin :-)


On luona tuvan seinän, unikko punainen ja jostain tuoksu heinän, ui yli peltojen.
- Eino Leino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti