Täällä määrään minä

Näin yleismaailmallisesti ajateltuna, ei ole olemassa oikeaa tai väärää. Miten siis määritellä jonkin asian oikeellisuuden tai todellisen painoarvon? Ja koska monet käsitteetkin ovat suhteellisia, kuten esimerkiksi aika, niin meistä jokainenhan kokoaan itselleen juuri ne omat juttunsa aina sen mukaan, mitkä kokee oman elämänmenonsa mukaan aiheellisiksi. Kukin siis päättäkööt itse, että elääkö hetkessä vai suunnitteleeko menojansa huomista pidemmälle. Mitä aikoo tehdä, kenen kanssa ja missä.

Decision are the hardest thing to make, especially

when it's a choice between where you should be

and where you want to be.

- Unknown

Itse olen tunnetusti melkoinen tuuliviiri omien suunnitelmieni kanssa, ollut jo pitkään. Oli kyseessä sitten mikä tahansa arkinen valinta tai pyhäpäivien tukikohdan valinta, niin olen voinut muuttaa mielipidettäni vielä viime hetkellä. Tiedä sitten miltä se on vaikuttanut ulkoapäin, mutta ompahan tullut ajateltua asiat aina monelta kantilta. Mietittyä siis muitakin kuin vain omaa napaa. Toki tässä vaiheessa, kun on saanut ympärilleen ihmisiä, joille tahtoo pelkästään hyvää, niin ilman muuta tulee ajatelluksi myös heidänkin napojaan! Ja koska nyt on hyvä, niin jatketaan samaa rataa. Ei ajatella liiaksi tulevaa, vaan nautitaan hetkistä heti, tässä ja nyt.

All for one and one for all,

united we stand divided we fall.

- Alexandre Dumas

Pimut Puolassa

Viisi meidän suvun naista viettämässä kaupunkilomaa ulkomailla. Uhka vai mahdollisuus? Sanottakoot, että ennen tuota reissua olin ehkä aavistuksen epäileväinen, mutta hyvinhän meillä  loppujen lopuksi meni. 

Tällainen asetelma oli meinaan meikäläiselle varsin erikoinen, sillä aiemmin reissannut ympäriinsä pääasiassa yksin. Tai korkeintaan kera yhden ystävän. Tällä kertaa mukana oli kuitenkin niin monta muuttujaa, että pisti pakostakin hieman jännittämään. Mitä siis tehdä kun enää ei voisikaan mennä paikasta toiseen (siis kierrellä ympäriinsä) täysin oman mielen mukaan, vaan sitä tulisi kuunnella muun matkaseurueen toiveita ja mielenkiinnon kohteita. Entä milloin meistä kullekin yllättää nälkä ja mistä löytää jokaiselle kelpaava rafla juuri ennen kuin kenenkään mahdollinen nälkäkiukku astuu estradille. 

You must learn to let go. Release the stress.
You were never in control anyway.

- Steve Maraboli

Nooh, kyllä noita hampaita tuli aavistuksen verran kiristettyä, mutta ei onneksi kaiken aikaa. Kelloon tuli erilainen ääni sen jälkeen, kun asennoitui olevansa sellaisella matkalla, jossa seura on se tärkein. Muulla ei niin väliä, kunhan vain hengailtaisiin kimpassa ja tutustuttaisiin kaikkeen mitä Gdańskissa  olisi ihmeteltävää. Jaettiin porukka jossain kohtaa kuitenkin osaksi aikaa kahtia, niin se jos jokin toi oman helpotuksensa päivän etenemistahtiin.  

Gdańsk on aika pieni kaupunki ja jonka näkemiseen riitti hyvin tavallinen viikonloppu. Siis kolme päivää ja kaksi yötä. Ja meitä kun oli sen verran monta, niin oltiin varattu huone huoneistohotellista, jonka ikkunnasta oli näkymät tuolle ekassa kuvassa näkyvälle maailmanpyörälle. Toki ikkunasta sai ihastella myös aika ajoin ohi lipuvaa merirosvolaivaa! Oi kumpa olisin vaan ollut vuosia nuorempi, niin olisin niin mennyt kyytiin.   

Yksi asia kuitenkin jäi vähän nakuttamaan. Nimittäin se, ettei ollut riittävästi aikaa kiertää museoissa tai muissa sen sellaisissa. Ja pelkästään siis tämän vuoksi voin todeta, että ompahan yksi syy käydä samaisessa kaupungissa joskus tulevaisuudessa uudestaan. Niin ja toisekseen ne kulmapuodin lämpimäiset munkit! Ai hitsit kun ne oli nannaa.

Kulttuurin jäädessä lähes olemattomaksi, niin tällä reissulla käveltiin, otettiin erittäin lyhyt, mutta yksi hauskimmista taksimatkoista ikinä ja shoppailtiin yllättävän paljon. Niin ja siis tämä viimeksi mainittu ihan omaan normiini nähden. Mutta sitten taas toisaalta, jos kerran olet pienehkössä kaupungissa syksyllä, jolloin säätkään eivät välttämättä ole kovin kummoiset, niin shoppailuhan on varsin mainio tapa puuskuttaa menemään. Syömistä ja juomista unohtamatta!

Your calm mind is the ultimate weapon against your challenges.

- Bryant McGill